Projektissa laadittiin hakkuukoneryhmän toimintaa jäljittelevä simulointimalli, jossa on mukana runkomuodon ennustusmalli ja hakkuukoneen jakaumanohjausmenetelmä. Sahoilta hankittiin tukkitavoitejakaumia, joiden toteuttamiskelpoisuutta testattiin leimikkoaineistolla. Nykyiset runkomuodon ennustusmenetelmät ovat riittävät tarkkoja, mikäli tukkiluokat ovat leveitä. Nykyisin hakkuukoneiden mittaustarkkuus etenkin läpimitan osalta antaa mahdollisuuden noin 20 mm levyisten tukkiluokkien käyttöön.
Lue lisää...Arkistot: joulukuu 1997
Selvitys hakkuukoneen tiedonsiirtostandardista
Raportissa on koottu yhteen Tuotelähtöinen puunhankinta -projektin aikana hakkuukonetiedonsiirtostandardissa havaitut ongelmakohteet ja puutteet. Ongelmat ilmenivät yleensä ohjelmistojen kehitystyön yhteydessä. Ruotsissa kehitetyn tiedonsiirtostandardin ensimmäinen suomenkielinen versio julkaistiin 1992 Metsätehon monisteena. Siitä lähtien on tehty kehittämistyötä ja yhteistyö käyttäjien ja laitevalmistajien välillä on toimivaa. Tietosisältöjä on yhtenäistetty ja saatettu määrämuotoisemmaksi. Tiedonsiirtostandardissa havaitut ongelmat ovat jaettavissa rakenteeseen ja sisältöön liittyviin. Rakenteeseen liittyvistä ongelmista osa on luonteeltaan teknisiä, kuten loppumerkkien puuttuminen, muuttujien vapaa keskinäinen järjestys tai erikoismerkkien muuttuminen toisiksi, kun tiedostoja siirretään järjestelmistä toisiin. Nämä ongelmat voidaan korjata toimintaa täsmentämällä jokseenkin helposti.
Selvitys hakkuukoneen tiedonsiirtostandardista
Lue lisää...Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla
Tässä raportissa esitetään ensiharvennuspuun vaihtoehtoisia korjuu- ja käsittelymenetelmiä sekä verrataan niiden kilpailukykyä. Vertailut tehtiin eteläsuomalaisella mäntyleimikolla ja pohjanmaalaisilla mänty- ja koivuleimikoilla, joita koskevat tiedot hankittiin tässä projektissa. Eri tuotantoketjujen ja tehdaskäsittelyjen osalta sovellettiin Bioenergia-tutkimusohjelman projekteissa tuotettuja tietoja ja tässä projektissa tehtyjen koneellisen osa- ja kokopuunakorjuun kokeilujen tuloksia sekä niitä täydentäviä, käytännön toiminnasta saatuja tietoja.
Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla
Lue lisää...Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella – Ennustusmenetelmien vertailu
Tutkimuksessa selvitettiin rungon kapenemisen ennustamista hakkuukoneen mittalaitteella. Yksioteharvesterissa on tarkka rungon kapenemisen ennustusmenetelmä välttämätön, jotta saavutetaan paras mahdollinen apteeraus. Puutteellisen tai virheellisen tiedon pohjalta arvoapteeraus- ja jakaumaohjausmenetelmät eivät voi toimia kunnolla.
Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu
Lue lisää...Mittaustarkkuuden vaikutus sahan tukkijakauman ohjaukseen
Tutkimuksessa selvitettiin mittaustarkkuuden merkitystä sahan tukkijakauman ohjauksessa. Aiemmin ilmestyneestä kirjallisuudesta laadittiin tiivistelmiä. Tutkimuksen toisessa osassa laskettiin pituuden ja läpimitan mittaustarkkuuden merkitystä tukkijakauman ohjaukseen ja etsittiin keinoja sen huomioon ottamiseksi käytännössä.
Mittaustarkkuuden vaikutus sahan tukkijakauman ohjaukseen
Lue lisää...Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996
Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,10 mk/m3 vuonna 1996. Kustannukset alenivat 3 % edellisestä vuodesta. Koneellistamisaste nousi samana aikana 82 %:sta 86 %:iin, mikä oli harvennushakkuiden osuuden vähenemisen ohella merkittävin syy kustannusten alenemiseen. Päätehakkuista oli koneellistettu 90 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
Lue lisää...Tukin lenkouden mittaus optisella tukkimittarilla
Lenkous ja mutka ovat yleisiä vikoja sahatukissa. Sahoilla tukin lenkous on yleensä arvioitu silmävaraisesti tukkien vastaanottomittauksen ja lajittelun tarpeita varten. Optisten tukkimittareiden käyttö lenkouden automaattisessa mittauksessa on ollut vähäistä mittauksen epätarkkuuden vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin optisten tukkimittareiden lenkouden mittaustarkkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä pyrittiin löytämään keinoja mittaustarkkuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin läpimitan, pituuden ja tilavuuden mittaustarkkuutta. Tutkimuksen kohteena olivat AVM 10 -tukkimittari UPM-Kymmene Timberin Kaukaan sahalla ja Opmes 202 -tukkimittarit Enso Timber Oy:n Honkalahden ja Kotkan sahoilla. AVM 10 -tukkimittarin mittaustekniikka perustuu laservalonlähteisiin ja videokameroihin ja Opmes 202 -tukkimittarissa käytetään perinteistä vastavalotekniikkaa. Tutkimusaineisto oli 100 mänty- ja kuusitukkia molemmilla tukkimittarityypeillä. Yhteensä mitattiin 400 tukkia.
Tukin lenkouden mittaus optisella tukkimittarilla
Lue lisää...