Arkistot: joulukuu 1999

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kangasmailla puun- ja turpeen tuhkan vaikutusta männyn sienijuuren sienibiomassaan. Tämän oletettiin vähenevän maan ravinteisuuden parantuessa. Tuhkalannoitus näytti kuitenkin lisäävän sienibiomassan indikaattorina käytetyn ergosterolin määrää männyn juurissa 15 – 20 %, kun tuhkaa levitettiin 9 000 kg/ha. Tämä saattaa liittyä parantuneeseen ravinteiden saatavuuteen tuhkalannoituksen seurauksena. Tulokset täytyy tulkita suuntaa-antaviksi, koska tutkimuskohteena oli vain yksi metsikkö. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että mahdollisesti lisääntynyt sienibiomassa voi toimia typen varastona ja vähentää sen huuhtoutumisriskiä. Tätä voidaan pitää lähtöhypoteesina jatkotutkimuksia suunniteltaessa.

Tuhkalannoituksen vaikutus männyn ektomykorritsasymbioosiin kangasmaalla

Lue lisää...

Tämän työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka tuhkalannoitus vaikuttaa maaperän kasvihuonekaasuvirtoihin. Tutkimuksessa kerättiin maaperäkaasuja eri-ikäisistä kivennäismaan ja turvemaan tuhkalannoituskokeista ja niiden kontrollialueista. Näytteenoton huolehti Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasema. Kaasunäytteet analysoitiin Kuopion yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksessa. Vuonna 1997 näytteet otettiin aiemmin perustetuista kokeista ja vuonna 1998 uusista, vuonna 1997 perustetuista ja lannoitetuista kokeista.

Tuhkalannoituksen vaikutus metsämaan kasvihuonekaasuvirtoihin

Lue lisää...

Tuhkan sisältämien raskasmetallien mahdollisia haittoja ei riittävästi tunneta. Varsinkin Cd on erittäin myrkyllinen aine. Tuhkassa se on enimmäkseen oksidina (CdO) ja säilyy maastossa pitkään liukenemattomassa muodossa tuhkan pH:ta nostavan vaikutuksen ja oksidimuodon hidasliukoisuuden takia. Metsämaan sienet ja bakteerit hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat siten karikkeeseen sekä humukseen sitoutuneet ravinteet kasvien käyttöön. Metsämaan mikrobit ovat tottuneet toimimaan happamassa ympäristössä, sillä Suomessa metsämaan humuksen luontainen pH on n. 4. Tuhka on emäksistä ja nostaa humuksen pH:ta 1 – 2 yksikköä levitysmäärästä riippuen.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pöly- ja itsekovetetun puuntuhkan eri annostustasojen välitöntä vaikutusta metsämaan humuskerroksen mikrobitoimintaan sekä kadmiumin haitallisuutta humuskerroksen mikrobitoiminnalle. Kokeet tehtiin Muhoksella kahdella ravinteisuudeltaan erilaisella kasvupaikalla, jotka olivat kuivan kankaan (ECT, variksenmarja-kanervatyyppi) ja tuoreen kankaan (VMT, puolukka-mustikkatyyppi) metsiköt.

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla

Lue lisää...