Raskaan kuljetuskaluston mittoja ja massoja koskevat muutokset saivat lopullisen muotonsa 6.6.2013 vahvistetussa ja 1.10.2013 voimaan astuneessa ajoneuvoasetuksessa. Nyt puutavara-autoyhdistelmät voivat olla tavanomaisten 3 + 4-akselisten ja 60-tonnisten lisäksi 8 ja 9-akselisia ja kokonaispainoltaan 76 tonniin asti.
Lue lisää...Arkistot: joulukuu 2013
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen
Kohti jatkuvatoimista koneistusta
Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena
Kosteusindeksi puunkorjuun olosuhteiden ennakoinnissa
Laserkeilaukseen perustuva 2 m x 2 m korkeusmalli tarjoaa tarkan informaation maan pinnanmuodoista ja korkeusvaihtelusta. Korkeusmalliin perustuva topografinen kosteusindeksi ennustaa veden virtausta ja kertymäkohtia maastossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kosteusindeksin toimivuutta maaperän kantavuusluokittelun apuvälineenä puunkorjuun suunnittelua ja toteutusta varten. Tutkimus on osa Suomen biotalousklusteri FIBIC Oy:n EffFibre -tutkimusohjelmaa.
Kosteusindeksi puunkorjuun olosuhteiden ennakoinnissa
Lue lisää...Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Suomen biotalousklusterin (FIBIC) EffFibre tutkimusohjelman tavoitteena on kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta ja parantaa puuntuotannon kustannustehokkuutta sekä koko klusterin kilpailukykyä. Osana ohjelmaa selvitetään tehostetun puuntuotannon vaatimia teknologisia ja logistisia ratkaisuja puunkorjuussa ja metsänhoidossa. Yhtenä kehittämiskohteen oli koneellinen taimikonhoito, joka ottaa vielä ensiaskeleitaan. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto sitä koskevista tuloksista.
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Lue lisää...Kohti jatkuvatoimista koneistusta
Suomen biotalousklusterin, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n Effibre-tutkimusohjelmassa selvitettiin koneellisen istutuksen tämänhetkinen työvoimantarve ja kustannuskilpailukyky metsurityöhön verrattuna. Lisäksi ohjelmassa etsittiin koneelliseen istutukseen uusia ratkaisuja ja sovelluksia, jotka mahdollistaisivat istutustyön eri vaiheiden automatisointia. Teknisinä ratkaisuina tutkittiin konenäön soveltuvuutta hyvän istutuskohdan valinnassa, ja lisäksi vertailtiin jo toteutettujen istutuskoneiden erilaisia toimintaperiaatteita sekä toteutuskelpoisia istutuskonekonsepteja. Kustannuslaskelmin vertailtiin taimipakkausvaihtoehtoja koneelliseen istutukseen.
Kohti jatkuvatoimista koneistusta
Lue lisää...Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena
Suomen biotalousklusterin (FIBIC Oy) EffFibre -tutkimusohjelman tavoitteena on kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta ja parantaa puunhankinnan ja puuntuotannon kustannustehokkuutta sekä koko klusterin kilpailukykyä. Ohjelmassa on selvitetty uusien maaperää ja metsää kuvaavien informaatiolähteiden – erityisesti kaukokartoituksella tuotettujen paikkatietoaineistojen – käyttömahdollisuuksia puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tukena.
Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena
Lue lisää...Kokopuun paalauksen kilpailukyky
Suomi on asettanut tavoitteeksi lisätä metsähakkeen käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa 25 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 13,5 milj. m³ metsähaketta. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin 8,3 milj. m³. Metsähakkeen käytön lisäämisellä pyritään syrjäyttämään kivihiilen voimalaitoskäyttö seuraavan kahdentoista vuoden aikana.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kokopuun paalauksen korjuuketjun tuottavuutta. Pyrittiin selvittämään koko tuotantoketjun kilpailukyky suhteessa karsitun rangan hakkuuseen sekä tunnistamaan tuottavuutta rajoittavat tekijät. Työntutkimus tehtiin videoimalla hakkuutyö ja aineisto käsiteltiin Video Timer Pro – videoanalyysiohjelmistolla.
Tutkimuksessa valmistettiin yhteensä 35 kpl 2,6 m pitkiä kokopuupaaleja. Paalien keskimääräinen tuoremassa ja tilavuus olivat 502,5 kg ja 563 dm³. Paalit valmistuivat keskimäärin 3,38 minuutissa.
Kokopuun paalauksen kilpailukyky
Lue lisää...