Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.
Lue lisää...Metsätehon katsaus
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2006
Puunkorjuun yksikkökustannukset laskivat ja puutavaran kaukokuljetuksen nousivat hienokseltaan verrattuna vuoden 2005 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa harvennushakkuiden osuus kasvoi vähäisesti. Rautatiekuljetuksen suhteellinen osuus kuljetusmäärästä nousi ja autokuljetuksen laski hieman.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2006
Lue lisää...Metsähakkeen tuotantokalusto vuonna 2007 ja tulevaisuudessa
Metsähakkeen tuotanto ja käyttö ovat kasvaneet rivakasti 2000-luvulla Suomessa, ja kasvu on vahvaa jatkossakin. Metsähakkeen tuotantokaluston määrästä on esitetty joitakin lukuja. Esitetyt luvut perustuvat valtaosin arvioihin, eivätkä ole kaikilta osin luotettavia. Metsäteho Oy:n tutkimuksessa kartoitettiin energialaitosten käyttämän metsähakkeen tuotantokalusto Suomessa vuonna 2007. Lisäksi tarkasteltiin kalustotarvetta metsähakkeen tuotannossa tulevina vuosina. Tässä katsauksessa kuvataan tehdyn tutkimuksen päätulokset.
Metsähakkeen tuotantokalusto vuonna 2007 ja tulevaisuudessa
Lue lisää...Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa
Korjurin kannattavuutta puunkorjuussa on tarkasteltu monissa eri tutkimuksissa, mutta laajoja, pitkän aikavälin seurantatutkimuksia korjureista on tehty hyvin vähän. Yhtenä korjurin vahvuutena on pidetty pienempiä siirtokustannuksia verrattuna korjuuketjuun. Korjureiden siirtomatkoja, -aikoja tai -kustannuksia ei ole kuitenkaan raportoitu aiemmissa tutkimuksissa. Metsäteho Oy:ssä tehtiin seurantatutkimus korjureista ainespuun korjuussa sekä tarkasteltiin korjureiden siirtoja ja korjuuoloja. Tässä katsauksessa esitetään tutkimusten päätulokset.
Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa
Lue lisää...Puutavaran mittausmenetelmät 2006
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet tilastoidaan vuosittain eri menetelmien käytön laajuuden selvittämiseksi. Hakkuukonemittauksen asema päämittausmenetelmänä on säilynyt ennallaan. Yksityismetsien hankinta- ja käteiskauppapuiden osalta puutavaran luovutusmittaus on siirtynyt pitkälti tehtaalle.
Puutavaran mittausmenetelmät 2006
Lue lisää...Tela-alustaiset kaivukoneet hakkuilla
Tela-alustaisten kaivukoneiden käyttö hakkuutyössä on suhteellisen vähäistä Suomessa. Maailmalla kaivukoneita käytetään sen sijaan hyvin yleisesti hakkuukoneen peruskoneena. Tutkimuksessa kartoitettiin nykyisin hakkuilla olevien kaivukoneiden lukumäärä Suomessa ja selvitettiin, minkälaisella kaivukoneharvesterikalustolla ja minkälaisissa korjuuoloissa hakkuita tehdään. Lisäksi tutkittiin, mitkä ovat tärkeimmät syyt kaivukoneiden vähäiseen käyttöön hakkuilla ja arvioitiin, miten kaivukoneharvestereiden lukumäärä kehittyy tulevaisuudessa. Tässä katsauksessa kuvataan tutkimuksen päätulokset.
Tela-alustaiset kaivukoneet hakkuilla
Lue lisää...Numeeriset ilmakuvat taimikon perkaustarpeen määrittämisessä
Kaukokartoitusmenetelmiä hyödynnetään laajasti metsävarojen inventoinnissa ja metsätalouden suunnittelussa. Digitaaliset kuva-aineistot antavat mahdollisuuksia automaattiseen tulkintaan ja niistä saadun tiedon tehokkaaseen yhdistelyyn muihin informaatiolähteisiin. Hyödyntämisen pääpaino on ollut varttuneiden metsien puustotunnusten arvioinnissa ja toimenpidesuunnittelussa. Metsänhoitotöiden toteutusta tukevia sovelluksia ei ole käytössä. Tutkimuksessa kokeiltiin numeeristen ilmakuvien hyödyntämistä taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä.
Numeeriset ilmakuvat taimikon perkaustarpeen määrittämisessä
Lue lisää...Korjuri pieniläpimittaisen kokopuun korjuussa
Tutkimuksessa tarkasteltiin pieniläpimittaisen, rinnankorkeusläpimitaltaan < 10 cm:n, kokopuun korjuuta energiapuukorjurilla ja perinteisellä hakkuukone – kuormatraktori-korjuuketjulla. Tutkimuksessa laadittiin ajanmenekkimallit korjurille ja korjuuketjulle pieniläpimittaisen kokopuun korjuuseen, verrattiin kokopuun korjuukustannuksia korjurilla ja korjuuketjulla sekä pyrittiin löytämään keinoja entistä kustannustehokkaampaan kokopuun korjuuseen. Tässä katsauksessa esitetään tutkimuksen päätulokset.
Korjuri pieniläpimittaisen kokopuun korjuussa
Lue lisää...Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus
Uusissa metsänhoitosuosituksissa männyn yhtenä kasvatusvaihtoehtona on intensiivikasvatus, jossa laadultaan huonon tai keskinkertaisen männikön laatua parannetaan tekemällä ensiharvennus voimakkaana laatuharvennuksena. Tällöin leimikkoon jää kasvamaan noin 700 runkoa hehtaarille, kun normaalissa ensiharvennuksessa jää 900 -1 000 runkoa hehtaarille. Tässä katsauksessa tarkastellaan, mitkä ovat olleet korjuuolot ensiharvennusmänniköissä 2000-luvulla ja miten korjuuolot ja -kustannukset muuttuvat, kun harvennusvoimakkuutta nostetaan ja ensiharvennusmännikössä tehdään voimakas laatuharvennus.
Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus
Lue lisää...Puutavaran mittauksen tutkimus- ja kehitysohjelma
Metsäteho on laatinut yhdessä osakkaidensa kanssa näkemyksen siitä, mihin puutavaran mittauksessa pyritään lähivuosina. Lähtökohtana ovat puun jalostuksen ja toimintaprosessien kehittämisen asettamat vaatimukset puun määrän ja laadun hallinnalle sekä uusien teknologioiden antamat mahdollisuudet. Vision toteuttaminen edellyttää tutkimustietoa uuden teknologian hyödyntämisen perustaksi sekä aktiivista tuotekehitystä. Tässä katsauksessa kuvataan vision saavuttamisen kannalta keskeisimmät T&K-tehtävät.
Puutavaran mittauksen tutkimus- ja kehitysohjelma
Lue lisää...