Metsäteho Oy ja Metla selvittivät kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009.
Fixteri II -kokopuupaalaimen tuottavuus on parantunut huomattavasti ensimmäisen prototyyppipaalaimeen (Fixteri I) verrattuna lähinnä uuden Fixteri-hakkuulaitteen ansiosta. Sillä puut pystytään syöttämään hakkuun ja taakan keruun jälkeen suoraan paalaimeen. Myös puiden joukkokäsittelyn ja samanaikaisten työvaiheiden lisääntyminen tehostivat työskentelyä.
Tehtyjen laskelmien perusteella kokopuun paalaukseen perustuvan tuotantoketjun kilpailukyky on parhaimmillaan ensiharvennusleimikoissa, joissa poistuman rinnankorkeusläpimitta on 7-10 cm. Kokopuun lähi- ja kaukokuljetuskustannuksessa saavutetut säästöt eivät kuitenkaan vielä kata kohonneita hakkuukustannuksia. Tuotantoketju on sitä kilpailukykyisempi, mitä pienirunkoisempaa korjattava ensiharvennuskuitupuu on. Kokopuun paalauksen suhteellinen vahvuus on kuitu- ja energiapuun yhdistetyssä hankinnassa. Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky pelkän energiapuun hankinnassa on heikko.
Vaikka kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky näyttää suhteellisen heikolta verrattuna esimerkiksi aines- ja energiapuun integroituun hankintaan kahden kasan menetelmällä, uudet puunkäyttäjät (esim. biojalostamot) saattavat luoda uusia mahdollisuuksia kokopuun paalaukseen perustuvalle tuotantoketjulle.
Oheismateriaali:
Raportti 211 Kokopuun paalaus tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Tuloskalvosarja 2010 01 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pasi Romo, Fixteri Oy
Puh. 050 366 2131
pasi.romo(at)fixteri.fi
varttunut tutkija Juha Laitila, Metsäntutkimuslaitos
Puh. 010 211 3255
juha.laitila(at)metla.fi
tutkija Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos
Puh. 010 211 3432
paula.jylha(at)metla.fi