Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen laskelmat osoittivat, että koneellinen istutus ja taimikonhoito vähentävät jo nykyisellä tuottavuustasolla henkilöresurssien tarvetta metsurityöhön verrattuna. Esimerkiksi Kitkevän Naarva-perkaajan resurssitarve oli koko taimikonhoitoketju huomioiden noin 60 % metsuriketjua pienempi.
Metsäteho ja Metsäntutkimuslaitos selvittivät koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kone- ja laiteratkaisujen kustannuskilpailukykyä ja työvoiman tarvetta metsurityöhön verrattuna. Työ tehtiin osana Metsäklusteri Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmaa, jossa selvitetään tehostetun puuntuotannon vaatimia teknologisia ja logistisia ratkaisuja puunkorjuussa ja metsänhoidossa.
Tarkasteltavina metsänhoidon työlajeina olivat istutus, taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Tarkastelussa olivat mukana yleisimmin käytössä olevat istutus- ja taimikonhoitolaitteet: Bracke P.11 ja M-Planter sekä kitkevä Naarva-perkaaja, UW40-risuraivain ja MenSe-raivauspää.
Laskelmat osoittivat, että koneellinen istutus ja taimikonhoito vähentävät jo nykyisellä tuottavuustasolla henkilöresurssien tarvetta metsurityöhön verrattuna. Kitkevän Naarva-perkaajan resurssitarve oli koko taimikonhoitoketju huomioiden noin 60 % metsuriketjua pienempi. MenSe-raivauspään resurssitarve taimikonharvennuksessa oli 16–37 % ja UW40-risuraivaimen 1–26 % pienempi kuin metsurityössä. Koneistutus vaati 22 % vähemmän henkilöresursseja kuin erillinen laikkumätästys ja pottiputki-istutus.
Kustannussäästöjä koneellinen istutus ja taimikonhoito eivät sitä vastoin kaikilta osin vielä tuo metsurityöhön verrattuna. Kitkevä Naarva-perkaaja oli myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen ja sillä oli mahdollista saavuttaa jopa 20 prosentin kustannussäästö taimikonhoitoketjussa. Taimikonharvennuksessa ainoastaan UW40 ja pienmetsäkoneyhdistelmä oli kilpailukykyinen metsurin kanssa, kun työmaan poistuman kantoläpimitta oli vähintään 3 cm. Koneellisen istutuksen kustannukset olivat 23 % vertailuketjua korkeammat.
Kuljettajalla ja työmaan työvaikeustekijöillä on suuri vaikutus työn tuottavuuteen ja metsänhoitokoneiden kilpailukykyyn. Parhaimmat kuljettajat esimerkiksi työskentelevät koneistutuksessa jo nyt kilpailukykyisellä tuottavuustasolla.
Oheismateriaali:
Tuloskalvosarja 2011 15 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Raportti 218 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Lisätietoja:
Markus Strandström, Metsäteho Oy
puh. 040 571 3893
markus.strandstrom(at)metsateho.fi
Veli-Matti Saarinen, Metsäntutkimuslaitos
puh. 050 391 4847
veli-matti.saarinen(at)metla.fi