Stora Enso Metsän, Itä-Suomen yliopiston ja Metsätehon kyselytutkimuksessa selvitettiin eri asiantuntijaryhmien näkemyksiä, miksi koneellisen työn osuus metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa ei ole lisääntynyt odotetusti ja miten työmääriä voitaisiin lisätä.
Koneellisten metsänhoitotöiden lisäykseen ladattu kovat odotukset
Suomessa metsätöitä on pyritty koneellistamaan jo vuosikymmeniä; puunkorjuu, maanmuokkaus ja kylvö tehdäänkin nykyään lähes kokonaan koneellisesti. Metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa koneellistaminen ei ole sen sijaan edennyt odotetusti, sillä edelleen sekä metsänistutus- että taimikonhoitotöistä vain muutama prosentti toteutetaan koneellisesti.
Kolme vuotta sitten laadituissa Metsäalan työvoimatarve (Savotta 2025) -laskelmissa oletettiin, että vuonna 2025 metsänistutuksessa koneellistamisaste on 30 % ja taimikonhoitotöissä 15 %, joten niiden käytön lisäykseen on ladattu kovat odotukset.
Tulevaisuudessa työvoiman saatavuuden heikkeneminen, työvoimakustannusten nousu sekä metsänomistajien omatoimisen työn osuuden vähentyminen luovat painetta metsänistutus- ja taimikonhoitotöiden tehostamiseen. Miestyömenetelmien tehostaminen ei välttämättä ole enää mahdollista, ja koneellistaminen on todennäköisin kehityssuunta, millä metsänhoitotöiden tuottavuutta voidaan lisätä ja kustannustehokkuutta nostaa.
Koneellisten metsänhoitotöiden pullonkaulat suurennuslasin alle
Stora Enso Metsän, Itä-Suomen yliopiston ja Metsätehon kyselytutkimuksessa (Taru Timosen pro gradu -työ) selvitettiin eri asiantuntijaryhmien näkemyksiä, miksi koneellisen työn osuus metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa ei ole lisääntynyt odotetusti ja miten työmääriä voitaisiin lisätä. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 317 metsäalan asiantuntijalle helmikuussa 2018. Vastauksia saatiin yhteensä 104 kappaletta.
Vastaajat korostivat, että koneellisten metsänhoitotöiden kasvattaminen vaatii korkeampaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta sekä parempaa tunnettavuutta niin metsänomistajien kuin metsäalan ammattilaistenkin keskuudessa. Moni vastaaja korosti markkinointitapahtumien ja työnäytösten tärkeyttä.
Lisäksi vastaajien mukaan koneelliseen istutukseen sopivien työmaiden valintaan ja taimilogistiikan kehittämiseen on panostettava, jos koneistutusmääriä halutaan lisätä. Vastaajat nostivat esille myös istutus- ja taimikonhoitokoneiden kehittämistarpeen. Samoin koneellisen taimikonhoidon työjälkeen ja ajoitukseen vastaajat näkivät tarvetta kiinnittää huomiota nykyistä enemmän.
Koneelliset metsänhoitotyöt lisääntyvät vääjäämättä
Koneellisen metsänhoitotyön läpimurtoa on odotettu jo pitkään metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa. Koneellisten menetelmien käytön lisääminen runsaasti aikaa vievässä metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa on tulevaisuudessa välttämätöntä.
Työvoiman saatavuus metsätöihin on säilynyt oletettua parempana, mutta metsänomistajien omatoimisuuden vähentyessä ja metsureiden eläköityessä työvoimapula metsäalalla kasvaa tulevaisuudessa. Koneellisten menetelmien yleistymistä tuleekin tukea niin tunnettavuuden lisäämisen kuin teknologia- ja tuottavuuskehityksenkin avulla jo ennen kuin työvoimapula ja miestyön kustannusten liiallinen nousu konkretisoituvat.
Metsätehon tuloskalvosarja 8/2019: Koneellisen metsänistutuksen ja taimikonhoidon pullonkaulat ja kehityskohteet Suomessa
Lisätietoja
Kalle Kärhä, [email protected], 040 519 6535
Markus Strandström, [email protected], 040 571 3893