Metsäteollisuus on maailman suurin biomassaan perustuvan energian tuottaja ja sen käyttäjä. Osana kokonaisuutta, metsäbiomassa on jo merkittävä energia- ja lämpötuotannon lähde. Tulevaisuutta ajatellen se näyttää lupaavalta raaka-ainelähteeltä toisen sukupolven nestemäisten biopolttoaineden valmistuksessa. Stora Enso Oyj ja Neste Oil ovat perustaneet yhteisyrityksen, NSE Biofuels Oy:n testaamaan ja kehittämään biovahan tuotantoa biodieselin valmistuksen raaka-aineeksi.
Metsäteho toteutti vuonna 2008 Stora Enso Oyj:n toimeksiannosta tapaustutkimuksen, jossa metsäbiomassan kokonaishankintamäärä oli 1 milj. m3 ja toimintaympäristönä todellinen sellu- ja paperi-integraatin hankinta-alue.
Tapaustutkimuksen metsäbiomassan hankintalähteitä olivat metsätähde, pienirunkoinen ensiharvennuspuu ja kannot. Haketus- ja murskauspaikkavaihtoehdot olivat tienvarsi, terminaali ja käyttöpaikka. Vaihtoehtoiset hankintaketjut ja niiden suoritemäärät valittiin käytännön rajoitteiden kehyksessä. Laskenta sisältää hakkuun, kantojen noston, lähi- ja kaukokuljetuksen sekä murskauksen ja haketuksen lisäksi mm. puuntuotannon ja metsänparannustyöt sekä toimihenkilöiden ja työntekijöiden työmatkat ja työkoneiden siirrot.
Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöt laskettiin kullekin hankintaketjulle. Kasvihuonepäästöjä (CO2-eq) syntyi tapaustutkimuksen hankintamäärällä noin 18 000 tonnia. Ainoastaan 2,7 prosenttia metsäbiomassan energiasisällöstä käytettiin sen hankintaketjussa. Energian käyttämisen ja tuottamisen suhdeluku vaihteli metsäbiomassan hankintaketjuittain välillä 0,018 – 0,039.
Metsätähteen hankintaketju, jossa haketus tapahtuu tienvarressa, oli energia- ja päästötehokkain. Kantojen nostaminen ja niiden murskaaminen kuluttavat suhteellisen paljon energiaa. Pienirunkoisen harvennuspuun hakkuu kuuluttaa polttoainetta tuottavuuteen nähden paljon. Kaukokuljetuksen energiatehokkuus, kuormakoko ja kuljetusmatka, on luonnollisestikin merkittävä tekijä.
Metsätehon päästölaskentamallilla on noin 15 vuoden historia. Pääpaino on ollut puunkorjuussa ja puutavaran kaukokuljetuksessa. Myös puuntuotannon ja metsänparannuksen työt ovat sisältyneet laskentamalliin. Lisäksi metsäbiomassan hankinnasta on tehty tapauskohtaisia laskelmia (esimerkiksi Korpilahti 1998). Nyt metsäbiomassan hankintaketjuille on päivitetty täysimääräinen laskentamalli.
Metsäbiomassan hankinnan kasvihuonepäästöjen tapauskohtaisessa laskennassa on oleellista, että hankintalähteiden jakauma sekä vaihtoehtoisten hankintaketjujen teknologia ovat realistisia, käytännön reunaehdot tunnistavia. Kaluston ja työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä myös huomiota.
Oheismateriaali:
Katsaus 38 Feedstock Supply Chain CO2 -eq Emisions
Tuloskalvosarja 2009 07 Feedstock Supply Chain
Tiedote 08 2009 Report ak Finnish forest energy systems and
Lisätietoja:
erikoistutkija Arto Kariniemi
Metsäteho Oy
Puh. 040 530 7158
arto.kariniemi(at)metsateho.fi
johtaja Timo Heikka
Stora Enso Oyj, biojalostamo- ja biopolttoaineyksikkö
Puh. 040 586 0877
timo.heikka(at)storaenso.com