Arkistot: helmikuu 1998

Tukin ja rungon arvon laskevalle ohjelmalle, Tarvolle, annetaan lähtötietoina rungon kolmiulotteinen kuvaus, joka sisältää oksatiedot ja pinnan geometriatiedot. Rungosta tehdyille tai tehtäväksi ehdotettaville tukeille lasketaan kokonaisarvo sydäntavarain hintojen ja lauta- sekä sivutuotesaantojen mukaan. Tukeille määritetään sahausluokka pääasiassa minimiläpimittaan perustuen. Tukin sahaus simuloidaan käyttäen sahausluokalle määritettyä asetetta. Sahauksessa syntyvät sydäntavarakappaleet laadutetaan käyttäjän valitsemien oksakriteereiden mukaan laatuluokkiin ja tukin arvo lasketaan käyttäjän antamilla sahatavaran arvoilla. Sydäntavaran laadutus perustuu NT-laatuihin, BS-lujuuslaatuihin ja yleistettyihin tuotelaatuihin. Lautasaannot ovat kokemusperäiset ja niiden laatu perustuu sydäntavaran ulkopintojen laatuun. Hake, puru ja kuori lasketaan kokonaissaantoihin ja -arvoihin.

Tukin ja rungon arvon laskentaohjelmiston kuvaus

Lue lisää...

Puuraaka-aineen tehokas kohdistaminen tuotantolaitoksille ja tuotteisiin on ratkaisevaa metsäteollisuuden logistiikassa. Kuljetuksen ohjaus on jo keskitettyä, ja hakkuukoneapteerauksen, tietoliikenteen ja -järjestelmien kehittyminen mahdollistavat myös korjuun kokonaisemman ja samalla yksityiskohtaisemman hallinnan. Uudet toimintamallit perustuvat osaltaan myös aiempaa laajempaan optimointimatematiikan hyödyntämiseen.

Tässä esitutkimusluonteisessa osaprojektissa selvitettiin käytettävissä olevien matemaattisten ratkaisutapojen soveltuvuutta leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen hallintaan. Hankkeessa selvitettiin laskennallisilla kokeilla ns. Column generation -tyyppisen lähestymistavan toimivuutta tukkijakauman ohjauksessa. Laskentayksiköinä olivat runkoluokat ja niistä koostuva runkolukusarja. Lisäksi esitettiin matemaattisessa muodossa lineaarista ohjelmointia soveltavan mallin yhtälörakenne. Saman tyyppinen laskentamenetelmä on käytössä metsäteollisuudessa paperirullien tilausten mukaisessa leikkaamisessa (trimmauksessa) asiakaskohtaisiin leveyksiin.

Leimikoiden apteerausvaihtoehtojen optimointi – esitutkimus

Lue lisää...

Hankkeessa selvitettiin puustoltaan erilaisten kuusileimikoiden soveltuvuutta eri tuotantolaitosten raaka-ainetarpeisiin. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuuksia ottaa kuusikoiden väliset arvoerot huomioon hankinnan suuntaamisessa. Leimikoista oli käytettävissä oston yhteydessä tallennetut lohkotiedot ja hakkuukoneen korjuun yhteydessä mittaamat runkolukusarjat. Niiden perusteella kullekin korjuulohkolle simuloitiin yksittäisten runkojen läpimitta- ja pituustiedot. Kuusta käyttävien sahojen ja paperitehtaiden jalostusarvot määritettiin rungon osittain ja pölkkydimensioittain tuotantolaitosten omien selvitysten pohjalta. Tuotantolaitosten väliset erot eivät kuitenkaan täysin vastanneet todellisuutta. Puutavara-arvojen perusteellisempi selvittäminen olisi vaatinut oman erillisen hankkeensa.

Kuusileimikoiden arvoerojen merkitys hankinnan suuntaamisessa

Lue lisää...

Tuotelähtöisyyden merkitystä sahateollisuudelle pohdittiin työryhmässä ja ongelmia ottaa huomioon sahan asiakkaan tarpeita tuotannonsuunnittelussa ja puunhankinnassa analysoitiin asiantuntijaseminaarissa. Länsi-Euroopan puutavaramarkkinoilla ollaan siirtymässä entistä suorempiin tuottaja-asiakassuhteisiin. Niissä kaikissa suuntaudutaan tuotteiden eriyttämiseen loppukäytön mukaan. Samalla perinteiset sahatavaran laatukriteerit muuttuvat yleislaaduista tuotelaaduiksi. Tarkempi kohdistaminen tuo asiakkaalle lisäarvoa ensisijaisesti varastojen ja hukan vähenemisenä. Lisäksi logistiikan tehostuminen alentaa kuluja koko ketjussa.

Tuotelähtöinen puunhankinta, sahaus ja markkinointi

Lue lisää...

Raportissa kuvataan koepuuaineiston keruumenetelmä. Aineiston keruu on osa oksien ja runkojen kolmiulotteiseen kuvaukseen perustuvaa runkojen ja tukkien sahauksen analysointi- ja hallintamenetelmää. Siinä aineistoa voidaan käyttää uudelleen tarkastelukohteen, esimerkiksi sahatavaraluokituksen muuttuessa. Menetelmä on vaihtoehtoinen koesahauksille. Koepuuaineistojen keräysmenetelmässä määritellään metsässä mitattavat puusto- ja puutunnukset. Runkojen pinnan ja oksaisuuden mittaamiseen laitteistoja ja ohjelmistoja kehitettiin VTT:ssä hankkeen aikana edelleen. Siellä muodostettiin kustakin rungosta kolmiulotteinen malli, jossa on kuvattuna rungon pinta ja oksat.

Menetelmä yksityiskohtaisen runkotiedon tuottamiseksi ja aineiston kuvaus

Lue lisää...

Tutkimuksessa selvitettiin runkopankiksi nimetyn puustotietovaraston muodostamis- ja käyttömahdollisuuksia. Hakkuukoneen tuottamat runkokohtaiset mittaustiedot ja työmaiden tuotantotiedot muodostavat pääosan runkopankin tietoaineistoista. Tutkimus tehtiin esitutkimuksena, ja sen jatkona on aloitettu tietovaraston prototyypin kehitystyö. Tutkimuksessa keskeistä olivat runkopankin käyttösovellusten kuvaukset, tietovaraston muodostamiseksi tarvittavat määritykset, aineistokuvaukset ja aineistojen muodostamisohjelmat sekä aineistohankinnan käytännön kokeilut.

Puustotiedon hankinta hakkuukoneella

Lue lisää...

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka puustoa voidaan kuvata, jotta kuvaus täyttäisi tuotelähtöisen toiminnan asettamat vaatimukset, ja miten kuvauksissa tarvittavat perustiedot on mahdollista hankkia. Puuston kuvauksen lopputuotteena tulisi olla puujoukko, jossa ovat mukana ne arvioitavissa olevat tunnukset, joilla on merkitystä ja käyttöä tuotantoketjun eri vaiheissa.

Ajantasainen ja ammattitaidolla tehty metsäsuunnittelutieto on kelvollista perustietoa, mutta sen tietosisältö ei vastaa puuston laatua kuvaavien tunnusten puutteen vuoksi tuotelähtöisyyden vaatimuksia. Metsäsuunnittelun tavoitteet ja tiedon käyttöperiaatteet vaatisivatkin puunhankinnan näkökulmasta perusteellista uudelleenarviointia. Ennakkotietolähteenä metsäsuunnittelutieto on joka tapauksessa kehittämisen arvoista, sillä se on ainoa ennen leimikon muodostamista metsiköstä oleva, mittauksia sisältävä tietolähde, joka voisi korvata leimikon suunnittelussa tehtävän ennakkomittauksen. Tutkimuksessa todettiin metsäsuunnittelun laskennassa käytettävien puujoukon muodostamismallien olevan varsin tarkkoja.

Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät ja käyttö

Lue lisää...