Metsäteho

Metsäteho on puunhankinnan tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistunut yhtiö.

  • Briefly in English
  • Ota yhteyttä
  • Puuhuollon visio 2030
  • Tiedotteet
  • Julkaisut
    • Julkaisuhaku
    • Tuloskalvosarja
    • Raportti
    • Tilastot ja tilannekuvat
    • Tiedote
    • Koulutusmateriaali
    • Seminaarit
    • Koneellinen puunkorjuu -kirja
  • Projektit
    • T&K-painoalueet
    • Tietietofoorumit
    • Yksityistietiedon palvelualustat (YTPA)
    • HCT
    • Metsäkonetiedon pelisäännöt
    • Auditointi
    • Näyttöön perustuva metsätalous
  • Palvelut
    • Lastaus- ja purkupaikkakalenteri
  • Yritys
    • Toimintasuunnitelma
    • Yritysesittely
    • Omistajat
    • Hallitus
    • Kehittämisryhmät
    • Henkilöstö
    • Yhteystiedot
  • Uutiskirje
  • Muut sivustot
    • Koneistuttaja-palvelu
    • Puuhuolto.fi
    • Metsähyvinvointi
    • Metsäalan Johtamisakatemia

Arkistot: huhtikuu 1998

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

  • Kirjoittaja Markku Mäkelä & Kari Korhonen
  • Metsätehon raportti 054
  • Julkaistu 1998

Hankkeessa tutkittiin varastolahon esiintymistä puutavarassa, jota kaadettaessa kantokäsittely oli tehty harmaaorvakkasientä sisältävällä ”Rotstop”-valmisteella. Tutkimuksen kohteina olivat kuusi- ja mäntysahatukit, kuusivaneritukit sekä kuusi- ja mäntykuitupuu.

Kesäaikaisissa hakkuissa Etelä-Suomessa suositellaan kuusen ja männyn kantojen käsittelyä joko urealiuoksella tai harmaaorvakkavalmisteella (”Rotstop”, Kemira Agro OY). Harmaaorvakkasieni (Phlebiopsis gigantea) estää juurikääpätartunnan kantoihin eikä leviä kasvaviin puihin, mutta on yleinen ja tehokas havupuutavaran lahottaja. Koneellisen kantokäsittelyn yhteydessä orvakan itiöitä joutuu katkaistun rungon tyveen. Niitä saattaa levitä myös rungon muihin osiin hakkuukoneen sahan laipasta sekä rullien aiheuttamista kuoren vaurioista.

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Lue lisää...

Kategoriassa: Raportti

Säästöpuut, luontokohteet ja alikasvosryhmät metsänuudistamisessa

  • Kirjoittaja Mika Aromäki
  • Metsätehon raportti 053
  • Julkaistu 1998

Säästöpuuryhmiä, luontokohteita ja alikasvosryhmiä on metsänuudistamisen yhteydessä ryhdytty jättämään uudistusaloille. Uusi metsänuudista­miskäytäntö ei perustu yksityiskohtaiseen tutkimustietoon, vaan ainoastaan suuntaa-antaviin asiantuntijanäkemyksiin eri menettelyjen hyödyistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten säästöpuuryhmät, luontokohteet ja ali­kasvos­ryhmät olivat selvinneet pääte­hakkuun aiheuttamasta olosuhde­muutoksesta muutamien hakkuita seuran­neiden vuosien aikana. Erityispaino oli säästöpuuryhmien puiden pystyssä säilymisen seurannassa, mutta myös koko uudistusaloille säästetyn puuston tilavuuden ja taloudellisen arvon selvittämisessä. Säästöpuuryhmien puiden puuluokat, keski-ikä ja moni­muotoisuus selvitettiin erikseen. Kaikkien kol­men puustoryhmän puiden elinvoimaisuus arvioitiin erityisellä kuntoluoki­tuksella. Lähes kaikki tulok­set laskettiin puulajeittain. Tiedot uudistusalojen sisältämästä maapuiden määrästä saatiin erityisiltä maapuiden arviointilin­joilta.

Säästöpuu, luontokohteet ja alikasvosryhmät metsänuudistamisessa

Lue lisää...

Kategoriassa: Raportti

Julkaisukategoriat

  • Uutinen
  • Tuloskalvosarja
  • Tiedote
  • Tilastot ja tilannekuvat
  • Seminaarimateriaali
  • Raportti
  • Projekti
  • Koulutusmateriaali
  • Katsaus
  • Arkisto
    • Julkaisuarkisto
    • Katsausarkisto
    • Opasarkisto
    • Selostearkisto
    • Tiedotusarkisto

Yritysesittely

Metsäteho Oy on ajassa elävä ja tulevaisuuteen katsova puunhankinnan kehittämisyhtiö. Metsätehon toiminnan keskeisinä tavoitteina on tutkia ja … Lue lisää

Metsäteho Twitterissä:

Seuraa käyttäjää @Metsateho
  • Sivuston sisältö
  • Sivuston käyttöehdot
  • Yhteystiedot Metsätehoon
  • Henkilöstö
  • Tietosuoja

Metsäteho Oy
Vernissakatu 1
01300 Vantaa

S-posti: [email protected]

Lue lisää

Copyright© 2023 Metsäteho Oy