Arkistot: toukokuu 2001

Selvitystyön tavoitteena oli kuvata tuhkien kostutuksen ja rakeistuksen tapahtumia ja merkitystä tuhkien koostumukseen ja ravinteiden liukenemiseen. Tässä tarkoituksessa tarkasteltiin tuhkan ominaisuuksien riippuvuutta polttoainelajista ja polttoprosessista, kostutuksen aikaansaamia kovettumistapahtumia ja esikäsitellyssä tuhkassa vallitsevia kemiallisia olosuhteita ja mineraalien liukenemismekanismeja.

Esikäsittelyn vaikutuksesta puu- ja turvetuhkien ominaisuuksiin ja ravinteiden liukenemiseen

Lue lisää...

Projektin tavoitteena oli kehittää energia- ja selluhakkeen tuotantomene­telmä, jolla voidaan tehostaa tiheiden ja pienirunkoisten harvennusmetsien käsittelyä. Karelian Puu ja Metalli Oy rakensi projektissa kokopuun korjuuseen tarkoitetun keräily­kaatolaitteen sekä tiivistyslaitteet metsä- ja kaukokuljetusta varten. Projektissa selvitettiin menetelmän tuottavuutta ja tarkasteltiin tuotantoketjun ko­konaiskustannuksia energia- ja ainespuukorjuun näkökulmista.

Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen

Lue lisää...

Kylmävarastointi aloitettiin kokeiluluonteisena 1990‑luvun alkupuolella. Alussa varastoitiin havusaha- ja koivuvaneritukkeja. Sittemmin on pääkohteeksi tullut kuusikuitupuu. On haluttu luoda menetelmä, jolla talvikaatoinen kuusikuitupuu kelpaa laadultaan mekaanisen massan raaka-aineeksi myös kesäkaudella, sekä torjua kuusikuitupuun pulaa loppukesällä. Talvina 1998 ‑ 1999 ja 1999 ‑ 2000 on kylmävarastoitu useita satojatuhansia kiintokuutiometrejä puuta.

Kylmävarastoinnin tavoite ei ole pitää varastoitua puutavaraa mahdollisimman kylmänä, vaan estää puutavaran laatua huonontavien, yleensä sienten aiheuttamien muutosprosessien käynnistyminen. Näitä muutoksia ovat kuusikuitupuussa pölkkyjen päiden tummuminen ja puuaineen vaaleuden vähentyminen. Lämpötilan lisäksi sienien toimintaa yleensä rajoittaa puuaineen liian suuri tai pieni kosteus.

Talvikaatoisen kuusikuitupuun kylmävarastointi

Lue lisää...

Monimuotoisuutta koskevan ympäristötiedon tarve kasvoi käytännön metsätaloudessa huomattavasti 1990-luvulla kansainvälisten sopimusten ja niitä seuranneiden kansallisten ohjelmien ja lainsäädännöllisten muutosten seurauksena. Metsäteollisuusyritykset ja niiden puuntuottamisesta vastaavat organisaatiot sopeuttivat toimintaansa muuttuneeseen toimintaympäristöön nopeasti uusimalla mm. metsänkäsittelyohjeitaan sekä kehittämällä suunnittelu- ja tiedonkeruujärjestelmiään. Tutkimus- ja kehitystyö on jatkunut edelleen, ja erityisesti käytännön toimijat ovat kohdistaneet suuria odotuksia järjestelmiin tai mittareihin, jotka mahdollistaisivat monimuotoisuuden kokonaisvaltaisen hallinnan. Ekologinen tutkimus on tarjonnut ratkaisuksi tutkimuslähtökohdista kehitettyjä suunnittelu- ja optimointimenetelmiä.

Tässä raportissa tarkastellaan monimuotoisuuden mittaamisen ja seurannan toteuttamismahdollisuuksia ja niihin liittyviä rajoituksia. Tarkastelun lähtökohtana on käytännön metsätalousorganisaation näkökulma ja tarpeet.

Monimuotoisuuden mittaaminen ja seurannan toteuttamisen mahdollisuudet

Lue lisää...

Kulotuksen käytännön toteuttamisesta, sen tekniikoista ja menetelmistä, ei ole tehty pitkään aikaan käytännön kulotustyötä palvelevaa tutkimusta. Viimeisin kotimainen kulotuksen ohjekirja on peräisin vuodelta 1951. Noista ajoista metsätalouden menetelmät ovat suuresti muuttuneet, mikä aiheuttaa omia vaatimuksiaan myös kulotuksen suhteen. Toisaalta kulotuksessa käytettävä kalusto on kehittynyt huomattavasti, mikä helpottaa kulotuksen toteuttamista.

Kuitenkin kulotuksen tärkeimpään elementtiin – tuleen – pätevät edelleen samat lainalaisuudet kuin 50 vuotta sitten, ja siksi tietyt peruselementit pysyvät kulotustekniikoissa ja menetelmissä aina samanlaisina. Hyvään tulokseen kulotuksen avulla pääsemiseksi on tärkeää tuntea palamiseen ja tulen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät kulotustekniikoiden ja kaluston käytön lisäksi.

Kulotuksen tekniikka ja menetelmät

Lue lisää...