Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Raporttiin 136 ”Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_136
Arkistot: elokuu 2002
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Hakkuutähteiden kuljettaminen kuormatraktorilla irtotavarana tienvarsivarastoon on yleisin toimintatapa hakkuutähteen hankintaketjussa. Hakkuutähteen hankintamäärien kasvaessa myös tämän toiminnan osuus edelleen kasvaa, vaikka muitakin, esimerkiksi hakkuutähteen paalaukseen perustuvia menetelmiä kehitellään.
Hanke oli osa Metsätehon ”Työsuoritteen määrittäminen hakkuutähteen metsäkuljetuksessa” -projektia, jota Puuenergian teknologiaohjelman kautta on rahoittanut Metsätehon osakkaiden lisäksi myös Tekes. Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli kehittää hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittausmenetelmä. Tämä osa on raportoitu Metsätehon raporttina 129.
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Lue lisää...Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä
Puunjalostusprosessi hyötyy puuraaka-aineen lajittelusta. Hyötyjen vastapainoksi syntyy kustannuksia puunhankinta- ja käsittelyprosessin eri vaiheissa. Näiden kustannusten hallitsemiseksi tarvitaan tietoa lajittelun vaikutuksesta korjuun, kuljetuksen ja tehdaskäsittelyn kustannuksiin
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lajittelun – erityisesti kuitupuun lajittelun – vaikutus puunkorjuun ajanmenekkiin ja kustannuksiin. Samalla arvioitiin teknistä kehittämispotentiaalia.
Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä
Lue lisää...Otantamittauksen kehittäminen
Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuudet otantamittauksen kehittämiseen. Ensimmäisenä osatehtävänä selvitettiin kappaleotantamenetelmän kehittämismahdollisuudet. Tällä menettelyllä pyrittiin helpottamaan otantapölkkyjen mittausta vähentämällä otantapölkkyjen määrää. Toiseksi tehtiin matriisikameraan ja kuvatulkintaan perustuvan otantamittalaitteen käyttökelpoisuus- ja tarvekartoitus. Kolmanneksi tarkasteltiin historiatiedon hyväksikäyttöä paino-otantamittauksen kehittämisessä. Matriisikameraan ja kuvatulkintaan perustuvaa mittausta kehitettiin projektin alihankintana Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Joensuun yliopiston FL Eero Korpelainen puolestaan teki kuusen paino-otantamittauksen kehittämisestä erillisen jatkotyön. Nämä kaksi osatehtävää on raportoitu erikseen.
Lue lisää...