Vaikkakin suojavyöhykkeitä on tutkittu paljon, ovat tutkimukset tähän asti keskittyneet metsänkäsittelyn haitallisten vesistövaikutusten toteamiseen ja suojavyöhykkeen leveyden merkitykseen. Tämän takia selkeää tutkimustietoa siitä, minkälaisia puron eri osien tai eri purojen suojavyöhykkeiden tulisi olla, löytyy niukasti. Myös sellaiset tutkimukset puuttuvat, joissa tutkittaisiin suojavyöhykkeen laadun vaikutuksia koko vesistön mittakaavassa. Suojavyöhykkeiden suunnittelua vaikeuttaa se, että suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vaikuttaa useisiin erilaisiin ja eri tavoin toimiviin seikkoihin. Tarkoituksena on ottaa huomioon vaihettumisvyöhykkeenä toimiva ja täten lajirikas rantametsä, ihmistoiminnan takia voimakkaasti uhanalaistunut puroyhteisö ja hakkuun seurauksena vesistöihin ajautuvien ravinteiden alajuoksua rehevöittävä vaikutus. Keskeisessä asemassa on yleensä veden laatuun vaikuttavat seikat, mutta suojavyöhykkeitä suunniteltaessa tärkeää on pohtia mitä suojavyöhykkeellä oletetaan eri tilanteissa saavutettavan (Barling & Moore 1994). Se, minkä levyisiä suojavyöhykkeitä ja minkälaisia metsänhoitotoimenpiteitä suojavyöhykkeillä eri tilanteissa mahdollisesti tehtäisiin, vaatii siis jatkopohdintoja ja tutkimuksia.
Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus
Lue lisää...