Metsäteho

Metsäteho on puunhankinnan tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistunut yhtiö.

  • Briefly in English
  • Ota yhteyttä
  • Puuhuollon visio 2030
  • Tiedotteet
  • Julkaisut
    • Julkaisuhaku
    • Tuloskalvosarja
    • Raportti
    • Tilastot ja tilannekuvat
    • Tiedote
    • Koulutusmateriaali
    • Seminaarit
    • Koneellinen puunkorjuu -kirja
  • Projektit
    • T&K-painoalueet
    • Tietietofoorumit
    • Yksityistietiedon palvelualustat (YTPA)
    • HCT
    • Metsäkonetiedon pelisäännöt
    • Auditointi
    • Näyttöön perustuva metsätalous
  • Palvelut
    • Lastaus- ja purkupaikkakalenteri
  • Yritys
    • Toimintasuunnitelma
    • Yritysesittely
    • Omistajat
    • Hallitus
    • Kehittämisryhmät
    • Henkilöstö
    • Yhteystiedot
  • Uutiskirje
  • Muut sivustot
    • Koneistuttaja-palvelu
    • Puuhuolto.fi
    • Metsähyvinvointi
    • Metsäalan Johtamisakatemia

Arkistot: lokakuu 2003

Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus

  • Kirjoittaja Vesa Salonen
  • Metsätehon raportti 158
  • Julkaistu 2003

Vaikkakin suojavyöhykkeitä on tutkittu paljon, ovat tutkimukset tähän asti keskittyneet metsänkäsittelyn haitallisten vesistövaikutusten toteamiseen ja suojavyöhykkeen leveyden merkitykseen. Tämän takia selkeää tutkimustietoa siitä, minkälaisia puron eri osien tai eri purojen suojavyöhykkeiden tulisi olla, löytyy niukasti. Myös sellaiset tutkimukset puuttuvat, joissa tutkittaisiin suojavyöhykkeen laadun vaikutuksia koko vesistön mittakaavassa. Suojavyöhykkeiden suunnittelua vaikeuttaa se, että suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vaikuttaa useisiin erilaisiin ja eri tavoin toimiviin seikkoihin. Tarkoituksena on ottaa huomioon vaihettumisvyöhykkeenä toimiva ja täten lajirikas rantametsä, ihmistoiminnan takia voimakkaasti uhanalaistunut puroyhteisö ja hakkuun seurauksena vesistöihin ajautuvien ravinteiden alajuoksua rehevöittävä vaikutus. Keskeisessä asemassa on yleensä veden laatuun vaikuttavat seikat, mutta suojavyöhykkeitä suunniteltaessa tärkeää on pohtia mitä suojavyöhykkeellä oletetaan eri tilanteissa saavutettavan (Barling & Moore 1994). Se, minkä levyisiä suojavyöhykkeitä ja minkälaisia metsänhoitotoimenpiteitä suojavyöhykkeillä eri tilanteissa mahdollisesti tehtäisiin, vaatii siis jatkopohdintoja ja tutkimuksia.

Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus

Lue lisää...

Kategoriassa: Raportti

Korjuujäljen mittauksen kehittäminen

  • Kirjoittaja Asko Poikela
  • Metsätehon raportti 156
  • Julkaistu 2003

Kasvatushakkuun hyvä korjuujälki edesauttaa puuston määrällistä ja laadul-lista kehittymistä. Sen varmistamiseksi seurataan korjuujäljen tasoa ja kehitystä erilaisin menetelmin. Mitä korkeammat tarkkuusvaatimukset seurantamenetelmille asetetaan, sitä peittävämpi näytteenottotapa on tarpeen, ääritapauksena totaalimittaus. Tasapainoilu rutiinin vaatiman työpanoksen ja tulosten tarkkuuden välillä on koettu vaikeasti hallittavaksi. Muun muassa tästä syystä on lähdetty etsimään vaihtoehtoisia lähestymistapoja korjuujäl-jen laadunvarmistukseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää korjuujäljen mittausta sekä tutkia tilastollisen laadunvalvonnan soveltamismahdollisuuksia.

Korjuujäljen mittauksen kehittäminen

Lue lisää...

Kategoriassa: Raportti

Julkaisukategoriat

  • Uutinen
  • Tuloskalvosarja
  • Tiedote
  • Tilastot ja tilannekuvat
  • Seminaarimateriaali
  • Raportti
  • Projekti
  • Koulutusmateriaali
  • Katsaus
  • Arkisto
    • Julkaisuarkisto
    • Katsausarkisto
    • Opasarkisto
    • Selostearkisto
    • Tiedotusarkisto

Yritysesittely

Metsäteho Oy on ajassa elävä ja tulevaisuuteen katsova puunhankinnan kehittämisyhtiö. Metsätehon toiminnan keskeisinä tavoitteina on tutkia ja … Lue lisää

Metsäteho Twitterissä:

Seuraa käyttäjää @Metsateho
  • Sivuston sisältö
  • Sivuston käyttöehdot
  • Yhteystiedot Metsätehoon
  • Henkilöstö
  • Tietosuoja

Metsäteho Oy
Vernissakatu 1
01300 Vantaa

S-posti: [email protected]

Lue lisää

Copyright© 2023 Metsäteho Oy