Metsäteollisuuden tehtaiden yhteydessä toimivien voimalaitosten pääasiallisia polttoaineita ovat puun kuori ja puru. Hakkuutähteistä, pienpuusta ja kannoista valmistettavaa mursketta on alettu käyttää vasta viime vuosina voimalaitosten uusinnan myötä. Suurilla voimalaitoksilla on polttotekniikkana kiertoleijupetipoltto, jossa polttolämpötila on noin 850 °C. Tuhka on yksinomaan savukaasujen puhdistuksesta saatua lentotuhkaa. Palamattoman aineksen määrä on siinä pieni.
Tuhkan koostumus riippuu polttoaineen ohella polttoprosessista ja savukaasujen puhdistustekniikasta. Esimerkiksi kadmium höyrystyy noin 700 °C:ssa ja tiivistyy savukaasun jäähtyessä tuhkahiukkasten pinnalle. Kadmiumia kertyy tuhkaan sitä enemmän mitä tehokkaammin tuhka saadaan erotetuksi savukaasuista. Boori alkaa höyrystyä jo 150 – 200 °C:n lämpötilassa ja kulkeutuu helposti savukaasujen mukana taivaalle. Kun polttolämpötila on korkea, kuten arina- ja pölypoltoissa (yli 1 000 °C), pii- ja alumiinioksidit sulavat muodostaen nopeasti jäähtyessään lasia, johon raskasmetallit ja muut epäorgaaniset aineet pääosin jäävät.
Puu- ja turvetuhkan analysointi ja analyysituloksia
Lue lisää...