Arkistot: maaliskuu 2005

Evon kahden pienen ruskeavetisen järven valuma-alueille (11 – 19 % pinta-alasta) levitettiin itsekovettunutta tuhkaa keskimäärin 6 400 kg hehtaarille. Tässä raportissa käsitellään muutoksia kasvillisuuden ja maaperän ravinne- sekä raskasmetallipitoisuuksissa viiden vuoden ajalta tuhkalevityksen jälkeen. Tavoitteena oli raskasmetallien liikkuvuuden selvittäminen koko ekosysteemissä metsistä Nimettömän ja Tavilammen järviin. Raportissa esitetyt tulokset liittyvät siten läheisesti vesistövaikutuksia käsittelevään aiemmin julkaistuun raporttiin (Tulonen ym. 2003). Tuhkalannoituksen jälkeen pintamaan tai pintaturpeen pH nousi keskimäärin 1,5 yksikköä päätyen viiden vuoden jälkeen pH-tasolle 6,0-6,5. Kangasmailla keskimäärin 13 ja turvemailla 31 alkuaineen kokonaispitoisuudet (44 tutkitusta) nousivat lannoituksen jälkeen. Kalsiumin ja magnesiumin vaihtuvat pitoisuudet nousivat 4-5-kertaisiksi, kaliumin noin kaksinkertaisiksi lannoitetuilla näytealoilla.

Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin

Nykyisin puun määrää mitataan metsässä ensisijaisesti hakkuukoneen suoran kontaktin antureilla. Sahoilla on käytössä lasermittaus kuoren päältä ja uutena on tulossa röntgen. Nykyisten menetelmien puutteena on epätarkka kuoreton läpimitta ja röntgenlaitteisto on kallis. Kuvamittaukseen perustuvilla puuta koskettamattomilla optisilla menetelmillä mittauksen tarkkuutta voidaan parantaa ja geometrian lisäksi kuvilta voidaan mitata myös muita laatutekijöitä. Runkojen aiempaa tarkempi katkonta hakkuuvaiheessa parantaisi sahauksen tulosta ja vähentäisi hylättyjen tukkien määrää tehtaalla.

Kuvamittausjärjestelmä muodostuu kahdesta tai useammasta kamerasta ja mahdollisesta projektorista, jolla kohteen pinnalle projisoidaan vastinpisteiden hakua helpottavaa piirteistöä. Järjestelmän kalibroinnissa ratkaistaan kameroiden sisäiset ja keskinäiset orientaatiot. Kun nämä tunnetaan, voidaan kuvilta mitata 3D-tietoa, kuten tukin pituus ja poikkileikkauksen halkaisija, sekä rekonstruoida tukista tarkka kolmiulotteinen pintamalli muun geometrisen laatutiedon määrittämiseksi.

Tavoitteena oli kehittää erityisesti metsäoloihin soveltuva menetelmä kahden tai useamman kameran kuvamittausjärjestelmän kalibroimiseksi sekä tehdä esitutkimus konenäkötekniikan soveltamisesta hakkuukoneessa.

Puun geometrisen laatutiedon mittaukset monikameramenetelmällä