Arkistot: huhtikuu 2006

Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu yhteisten tarkastusmenetelmien käytöstä metsälakien valvonnassa. Tarkastusten ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valtakunnallisten tulosten kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain tarkastusten kattavuuden (otantaprosentit).

Harvennushakkuiden tarkastuksissa valvotaan metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun toteutuksen lainmukaisuutta sekä hakkuiden yleistä laatutasoa. Osalla tarkastettavista harvennushakkuukohteista (vähintään 30 kpl / metsäkeskus) korjuujälki mitataan tavanomaista tarkemmin systemaattiselta koealaverkostolta. Vuodesta 2005 alkaen nämä tarkemmat mittaukset laajenivat koskemaan myös energiapuuharvennuksia (10 kpl / metsäkeskus).

Harvennusvoimakkuus korjuujäljen osatekijänä

Lue lisää...

Behind the idea of sustainable development lies concern about the global conflict between general economic development and the need to conserve environmental resources. Since the UN Conference on Environment and Development in Rio de Janeiro in 1992, the aim of sustainable development has unanimously been understood as to adjust economic and social development to the framework of natural resources so that natural resources and the conditions for human development can be sustained into the future. Ecological, economic, and social aspects are seen as the three main components of sustainable development. The defining documents resulting from the conference are the Rio declaration, the Agenda 21 programme, the Framework Convention on Climate Change, the Convention on Biological Diversity and the Forest Principles. The programme and the related agreements are the basis for international development processes and national environment policies.

Sustainable Development in Forest Management in Finland

Lue lisää...

Kestävän kehityksen ajatuksen taustalla on huoli nykysuuntaisen taloudellisen kehityksen ja ympäristöresurssien välisestä maailmanlaajuisesta ristiriidasta. Vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetystä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssista lähtien kestävän kehityksen tavoitteeksi on varsin yksimielisesti ymmärretty taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen sopeuttaminen luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät. Kestävän kehityksen katsotaan sisältävän ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Sitä määrittäviä perusasiakirjoja ovat kokouksessa aikaansaadut ns. Rion julistus, Agenda 21 -toimintaohjelma, ilmastonmuutoksen puitesopimus, biodiversiteettisopimus sekä ns. metsäperiaatteet. Ohjelma ja sopimukset ovat pohja kansainvälisille yhteistyöprosesseille ja kansalliselle ympäristö- ja elinkeinopolitiikalle.

Kestävän kehityksen käsite metsän hoidossa ja käytössä

Lue lisää...

Tutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset ennakkoraivaustavat muuttavat korjuuoloja sekä mitkä ovat raivauskustannukset. Lisäksi tarkasteltiin, miten erityyppinen alikasvos ja sen ennakkoraivaus erilaisilla toteutustavoilla vaikuttavat hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuuteen ja kustannuksiin sekä korjuujälkeen talvella ja kesällä. Tavoitteena oli selvittää, milloin ja miten ensiharvennusmännikkö on raivattava. Pyrkimyksenä oli löytää kustannustehokkain raivaustapa erilaisiin ensiharvennusmänniköihin.

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Lue lisää...