Metsäteho on puunhankinnan tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistunut yhtiö.
Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset laskivat verrattuna vuoden 2012 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa uudistushakkuulta tulevan puumäärän osuus nousi ja ensiharvennuspuun osuus laski. Rautatiekuljetuksen suhteellinen osuus kuljetusmäärästä nousi.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2013
Lue lisää...Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat verrattuna vuoden 2011 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa muusta harvennuksesta tulevan puumäärän osuus nousi ja vastaavasti uudistushakkuupuun osuus laski. Rautatiekuljetuksen ja vesitiekuljetuksen suhteelliset osuudet kuljetusmäärästä nousivat.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2012
Lue lisää...Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat verrattuna vuoden 2010 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa muusta harvennuksesta tulevan puumäärän osuus nousi ja vastaavasti uudistushakkuupuun osuus laski. Autokuljetuksen ja vesitiekuljetuksen suhteelliset osuudet kuljetusmäärästä nousivat.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2011
Lue lisää...Puukauppa käy sitä vilkkaammin mitä korkeampi on kantohinta, mitä enemmän metsänomistajalla on puustoa, mitä nuorempi hän on ja mitä vähemmän hänellä on ansio- ja pääomatuloja. Myös metsänomistuksen tavoitteilla on merkitystä: monitavoitteiset myyvät selvästi muita ahkerammin. Uusien metsänomistajien keskimääräiset myyntimäärät eivät juuri eroa tilansa kauemmin omistaneiden keskimääräisistä myynneistä. Sen sijaan myyntipäätökseen vaikuttavissa tekijöissä on eroja. Puuvarannon, metsänomistajan iän ja tulotason vaikutus myynteihin on voimakkaampi uusilla metsänomistajilla, toisaalta tavoiteryhmät eivät eroa toisistaan.
Yksityismetsien puuntarjonta – uudet metsänomistajat
Lue lisää...Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat verrattuna vuoden 2009 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa muusta harvennuksesta tulevan puumäärän osuus nousi ja vastaavasti ensiharvennuspuun osuus laski. Autokuljetuksen suhteellinen osuus kuljetusmäärästä nousi.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2010
Lue lisää...Yksityismetsien osuus kotimaisen raakapuun markkinahakkuista on noin 80 %. Valtaosa yksityismetsien hakkuista on havuainespuuta, jota vuosina 2004-2008 hakattiin yksityismetsistä 33-40 milj. m3/v. Tutkimuksessa tarkasteltiin maakunnittain männyn ja kuusen hakkuiden vaihtelua, metsien käyttöastetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä aikavälillä 2004-2008.
Yksityismetsien alueellinen käyttöaste
Lue lisää...Metsäkoneenkuljettajaan kohdistuvan kehotärinän mittaamiseen on kehitetty yhdenmukainen menettelytapa. Tärinän mittauksen standardi takaa kaikille metsäkoneille samanlaisen mittausalustan. Standardiradan antamat tärinätulokset ovat hyvin yhdenmukaisia laajassa käytännön metsäkonetyössä toteutetun tutkimuksen tulosten kanssa.
Kehotärinän mittaamisen standardiradan testaus
Lue lisää...Puunkorjuun ysikkökustannukset pysyivät lähes ennallaan ja puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset laskivat verrattuna vuoden 2008 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa uudistushakkuusta tulevan puumäärän osuus laski hieman ja vastaavasti ensiharvennuspuun osuus kasvoi. Rauta- ja vesitiekuljetuksen suhteelliset osuudet kuljetusmäärästä nousivat.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2009
Lue lisää...Muutoksen ymmärtäminen ja riittävät välineet muutoksen hallintaan ovat nykyisin hyvän työviihtyvyyden, työn sujuvuuden ja mielekkään henkilökohtaisen työuran edellytyksiä. Metsäliiton Tampereen piirissä Työterveyslaitoksen toteuttamassa muutospajassa tarkasteltiin puuhuoltoprosessin ja sen eri toimijoiden työn muutoksia. Hankkeen tavoitteena oli kehittää puuhuoltoprosessin sujuvuutta, tuottaa tietoa sen kehitysmahdollisuuksista ja tukea samalla työssä jaksamista sekä pyrkiä näin turvaamaan alan houkuttelevuus ja henkilöresurssit. Muutospaja-menetelmän periaatteiden mukaan työhyvinvointi syntyy ennen kaikkea työn mielekkyydestä ja sujuvuudesta.
Työn muutoksen hallinta puuhuoltoprosessissa
Lue lisää...Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu metsähakkeen käyttötavoitteeksi yhteensä 12 miljoonaa kiintokuutiometriä eli noin 24 terawattituntia Suomessa vuonna 2020. Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n hankkeessa selvitettiin, kuinka paljon kalustoa ja työvoimaa laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttöä lisättäisiin voimakkaasti. Lisäksi laskettiin, mitkä olisivat tarvittavan kaluston hankintakustannukset. Tässä katsauksessa esitetään tehtyjen resurssitarvelaskelmien päätulokset.
Metsähakkeen tuotannon kalusto- ja työvoimatarve Suomessa 2020
Lue lisää...
