Metsätehon katsaus

Metsätehossa tutkitaan alikasvoksen ennakkoraivaustapojen vaikutuksia ensiharvennuspuun korjuun kustannuksiin. Tutkimuksessa on mukana neljä erilaista raivaustapaa: metrin säde ainespuurunkojen ympäriltä raivattu, metrin säde ja muu hakkuuta haittaava alikasvos raivattu, metrin säde ja yli metrin pituinen alikasvos raivattu sekä kaikki alikasvospuut raivattu. Lisäksi puuta korjataan raivaamattomilta koealoilta. Tässä katsauksessa kuvataan eri raivaustapojen vaikutukset raivauskustannuksiin ja tuleviin korjuuoloihin.

Ennakkoraivaustavan vaikutus korjuuoloihin ja raivauskustannuksiin

Lue lisää...

Uusi, nuoren taimikon käsittelyyn tarkoitettu reikäperkauslaite kehitettiin Suomessa 2000-luvun alussa. Perinteisestä koneperkauksesta poiketen leikkuuterää ei liikutella kasvatettavan taimen ympärillä, vaan keskeltä avoin kehikko lasketaan suoraan taimen päälle, ja ympärillä olevat terät katkaisevat kerralla vesat noin metrin säteeltä. Nuoressa taimikossa tehtävä eli ns. varhaisperkaus on tarpeen lähinnä viljavalla maalla ja taimikon vesoittuneissa osissa. Laitteen rakentaja on ilomantsilainen Pentin Paja Oy ja laitteen on ideoinut Kari Kuru, UPM Metsä. Terälaitteen kehikon halkaisija 215 cm, taimen aukon halkaisija 60 cm. Lamellien väliin joutuvat vesat katkaistaan kahden hydraulisylinterin käyttämällä moniteräisellä giljotiinilla.

Käykö taimikon perkaus koneella?

Lue lisää...

Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.

Metsänhoito vuonna 2003

Lue lisää...

Hakkuutähteiden paalaus- eli risutukki-tuotantoketju tuli Ruotsista Suomeen runsaat neljä vuotta sitten. Laajoja tuottavuustutkimuksia paalauksesta ja paalien metsäkuljetuksesta ei ole tehty. Metsätehossa tutkittiin hakkuutähteiden paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuutta sekä
tarkasteltiin korjuuolojen vaikutusta tuottavuuteen. Lisäksi selvitettiin paalaus-tuotantoketjun kustannuksia ja verrattiin niitä muiden käytetyimpien hakkuutähdehakkeen tuotantoketjujen kustannuksiin.

Hakkuutähteiden paalaus ja paalien metsäkuljetus

Lue lisää...

Metsäteho selvitti puunkorjuuyritysten kannattavuutta ja sen kehitystä vuosina 1999-2002. Kannattavuutta analysoitiin sekä koko maan alueella että lääneittäin. Lisäksi tarkasteltiin yrityskoon vaikutusta kannattavuuteen. Kannattavuuden ohella kartoitettiin metsäkoneyritysten vakavaraisuutta ja sen kehitystä. Yritysjoukkoja kuvattiin mediaanitunnusluvuilla. Mediaani jakaa järjestetyn lukujonon kahtia ja kuvaa näin tarkasteltavan tunnusluvun keskitasoa.

Metsäkoneyritysten kannattavuus 1999 – 2002

Lue lisää...

Metsäteho tutki autokuljetusyritysten kannattavuuskehitystä koko maan alueella, lääneittäin ja kokoluokittain. Lisäksi tarkasteltiin rahoituksen tunnuslukuja. Aikasarjatulokset perustuvat vakioituun, 588 yrityksen joukkoon, jolta saatiin tilinpäätökset kaikilta 4 vuodelta. Tilastokeskus laski tulokset Yritystutkimusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Toimialan kehitystä kuvattiin mediaanitunnusluvuilla. Mediaani jakaa järjestetyn lukujonon kahtia ja kuvaa näin tarkasteltavan tunnusluvun keskitasoa.

Puutavaran kuljetusyritysten kannattavuus 1999 – 2002

Lue lisää...

Puunkorjuu- ja kaukokuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä, kustannuksia ja korjuu- ja kuljetusmenetelmien osuuksia vuosittain. Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannukset nousivat edellisvuodesta, mutta vastaavien suoritemäärien kasvua hitaammin. Tämä merkitsee, että yksikkökustannukset laskivat. Puunkorjuussa uudistushakkuiden osuus kasvoi,ja puutavaran kaukokuljetuksessa rautatiekuljetuksen osuus kasvoi autokuljetuksen kustannuksella.

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2003

Lue lisää...

Taimikko on metsän kehitysvaiheista keskeisin, sillä sen kehityksessä määräytyvät kasvatettavan puuston rakenne ja puulajisuhteet. Uudistamisessa aikaansaatu taimikko voidaan varhaishoidolla sekä perkauksin ja harvennuksin kasvattaa tavoitteiden mukaiseksi puustoksi tai jättää luontaisen kehityksensä varaan. Käsittelyvaihtoehtoja on paljon ja siksi eri toimenpiteiden vaikutuksia puuston kehitykseen ja metsänkasvatuksen talouteen pitäisikin voida luotettavasti ennustaa ja vertailla.

Taimikon kehityksen ennustaminen

Lue lisää...

Ensiharvennus- ja energiapuun korjuuseen on etsittävä entistä tehokkaampia korjuulaitteita ja -menetelmiä. Metsätehossa tutkittiin Keto Forst Energy ja Valmet 945 saksi -hakkuulaitteiden joukkokäsittelyominaisuuksia sekä hakkuutyön tuottavuutta ja kustannuksia. Aikatutkimuksessa käytettiin kahta hakkuumenetelmää: energia- ja ainespuun integroitu hakkuu sekä energiapuuhakkuu. Lisäksi selvitettiin energia- ja ainespuun metsäkuljetuksen tuottavuutta ja kustannuksia.

Keto Forst Energy ja Valmet 945 saksi – hakkuulaitteet energiapuun hakkuussa

Lue lisää...

Kun näemme ketterän tietotekniikkaihmeen toimivan hallitusti metsässä, mietimme harvoin aidosti, minkälainen kehityspolku on johtanut tilanteeseen. Tekniikan yleinen kehitys ei paljasta kaikkea. Hakkuukonetyön kehittymisen historia on myös tarina työkoneen kuljettajan sopeutumisesta. Hakkuukonetyötä tulee vastaisuudessa kehittää nykyistä painokkaammin kuljettajaa sopivasti kuormittavaksi (fyysisesti ja etenkin psyykkisesti) sekä ihmisen suoritus- ja kehittymisedellytyksiä vastaavaksi.

Hakkuukoneenkuljettaja tiedonkäsittelijänä

Lue lisää...