Projektin tehtävät ja tavoitteet
1.10.2013 alkaen on sallittu 8-akselisille ajoneuvoyhdistelmille 68 tonnin ja 9-akselisille 76 tonnin enimmäismassat, mikäli ajoneuvot täyttävät tietyt tekniset vaatimukset, kuten paripyörät perävaunuissa. Uudet yhdistelmämassat kattavatkin jo suurimman osan puukuljetuksista. 21.1.2019 korotettiin yhdistelmien maksimipituudet 34,5 metriin. Pisimpiä yhdistelmämittoja voidaan hyödyntää hakekuljetuksissa.
Tieliikennelaissa säädettyjä enimmäismassoja suuremmille yhdistelmille on myönnetty High Capacity Transport (HCT) -kokeilulupia. Yhdistelmien käyttökokeiluihin liittyy monipuolista tutkimusta. Lisätietoa HCT-tutkimuksista.
Metsäteholla on tutkittu nykyistä pidempien ja painavampien LHT-junakuljetusten hyödyntämisestä puukuljetuksissa (LHT = Longer and Heavier Trains). Teemasta on käynnissä Oulun yliopiston tutkimus.
Puun vesikuljetusten suunnittelun tueksi on otettu käyttöön eri yritysten yhteinen puun lastauspaikkojen varauskalenteri (LAPKA).
Metsäteholla laaditussa opinnäytetyössä tarkasteltiin (puoli)automaation ja etäohjauksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä puutavaran ja hakkeen kuormauksessa ja kaukokuljetuksessa. Teeman tutkimus jatkuu kuormauksen kärkiohjausta koskevassa hankkeessa.
Toimivalla kuljetusinfrastruktuurilla on suuri merkitys puunhankinnan kuljetusketjuille ja metsäsektorin kansainväliselle kilpailukyvylle. Tienpidon resurssien vähentyessä tiedonkulku elinkeinoelämän kuljetusten tarpeista ja ominaisuuksista korostuu. Metsäteho Oy on ollut mukana toteuttamassa mm. Väylävirastolle metsäsektorin kuljetuksia koskeneita selvityksiä. Metsäteho on alkanut julkaista kuukausikohtaisia tilannekuvia puukuljetusvirroista.
Metsäteholla on ollut yhteishankkeita, joissa pilottiajoneuvoihin kiinnitetyillä matkapuhelimilla on kuvattu tiestön olosuhteita ja kuntoa sekä tunnistettu konenäön ja sensorianalyysin avulla tiestön ongelmakohtia.
Yksityisteiden kuljetuskelpoisuusluokitusta kehitetään eri tutkimushankkeissa. Tavoitteena on työkalu, jonka avulla metsäyhtiöt ja kuljetusyritykset voivat kuljetussuunnittelussa ottaa huomioon sorateiden ajantasaisen ajettavuustilanteen. Mallin kehitystyö on jatkoa jo käyttöönotetulle korjuukelpoisuusluokitukselle.
Projektin alatehtäviä ja liittyviä sivuja
- Kootusti tietoa HCT-yhdistelmien kokeiluista ja tutkimuksesta: HCT-sivu
- Autokuljetusopas (Puuhuolto.fi)
- Uitto-opas (Puuhuolto.fi)
- Varastointiopas (Puuhuolto.fi)
- Metsätieohjeisto
Valmistuneita tuloksia ja raportteja
- Puukuljetusten kuukausikohtaiset tilannekuvat Tilastot ja tilannekuvat – Metsäteho (metsateho.fi)
- HCT-seminaari 2022 https://www.metsateho.fi/hct-tutkimusten-seminaari-8-6-2022/
- Metsätehon tuloskalvosarja 5/2021: Puutavaran ja hakkeen HCT-yhdistelmät ja kuljetusketjut
- Metsätehon tuloskalvosarja 1/2021: Pilotti metsäsektorin kuljetusten tiepalvelusta
- Kuljetusten päästöt ja HCT -seminaari
- Metsätehon raportti 258: Puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutukset – Aiheen 2. väliraportti
- Metsätehon tuloskalvosarja 5/2020: Tilannekuva ja automatisoitu tiedonkeruu metsäsektorin kuljetuksista. NordicWay2-osapilotin tulokset.
- Metsätehon tuloskalvosarja 4/2020: NordicWay2 – CTI-minipilotti.
- Metsätehon tuloskalvosarja 2/2020: Automaation kehitysnäkymät, haasteet ja hyödyt ainespuun autokuljetusketjussa Suomessa. Tiivistelmä.
- Metsätehon tuloskalvosarja 13/2019: Tilannekuva ja automatisoitu tiedonkeruu metsäsektorin kuljetuksista. Jatkopilotin tulokset.
- Metsätehon tuloskalvosarja 10/2019: Puun kotimaan aluskuljetuksen lastauspaikat
- Metsätehon tuloskalvosarja 1/2019 ja raportti 247:Ajoneuvoyhdistelmien kääntyvyys metsäteiden kääntymispaikoilla ja liittymissä
- Metsätehon raportti 250: Puutavaran ja hakkeen LHT-kuljetusselvitys
- Metsätehon raportti 246: Puutavara- ja hakeajoneuvojen pidentämisen vaikutukset – Täydennetty versio
Lisätietoja
Pirjo Venäläinen, projektipäällikkö
Jukka Malinen, tiedatahankkeet
Asko Poikela, HCT
Markus Strandström, Metsätieohjeisto
(yhteystiedot)