Arkistot: helmikuu 2008

Puunkorjuu hyvin ennakkoraivatussa leimikossa on huomattavasti nopeampaa kuin huonosti raivatussa tai täysin raivaamattomassa leimikossa, jossa on runsaasti kookasta kuusialikasvosta. Korjuutyön nopeutuminen näkyy korjuukustannuksissa ja edelleen metsänomistajan tilipussissa.

Korjuri on arvioitu useassa selvityksessä perinteistä korjuuketjua kustannustehokkaammaksi korjuuvaihtoehdoksi etenkin silloin, kun leimikon rungon keskikoko on pieni, hehtaari- ja leimikkokohtaiset hakkuukertymät ovat alhaisia ja metsäkuljetusmatka on lyhyt. Yksi kehityssuunta korjureiden kehittämisessä voi olla niiden monikäyttöisyyden lisääminen siten, että samalla peruskoneella tehdään yhdellä käyntikerralla työmaalla useampia työlajeja.

Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon tutkimuksessa selvitettiin turvemaiden ensiharvennuspotentiaalia ja kohteiden ominaisuuksia puunkorjuun kannalta. Ensiharvennusmetsien metsänhoidollinen hakkuupotentiaali on lähivuosina noin 4,5 milj. m3/v. Lisäksi energiapuun hakkuumahdollisuudet olisivat enimmillään 2,4 milj. m3/v kokopuuta. Suurin haaste on turvemaan heikko kantavuus sulan maan aikaan.

Metsäteknologian kehittäjänä tunnettu Sakari Mononen Karelian Puu ja Metalli Oy:stä on ideoinut uuden laiteratkaisun upottavien maiden puunkorjuun avuksi. Tavoitteena on pienentää metsätraktorin pintapaineita uudentyyppisellä telirakenteella.

Puun on keskeinen uusituvan energian muoto, joten mittavat uusituvan energian kasvutavoitteet merkitsevät toteutuessaan huikeaa puunkäytön kasvua. Puuta pitäisi saada Euroopassa teollisuus- ja energiakäyttöön noin puolitoistakertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Serbiassa puun osuus energiantuotannossa on nykyisin suhteellisen pieni ja pääosa puun energiakäytöstä on perinteistä polttopuuta. Toinen merkittävä puuenergialähde on sahateollisuudesta syntyvä sivutuotepuu. Varsinaista metsähakkeen tuotantoa ja käyttöä ei Sebiassa nykyisin ole.