HCT

Puutavaran ja hakkeen HCT-yhdistelmien tutkimus

Puutavaran HCT-yhdistelmien kokeilut ^

24.5.2021
Tällä sivustolla HCT (High Capacity Transport) -ajoneuvoilla tarkoitetaan yli 25,25 metriä pitkiä tai yli 76 tonnia painavia yhdistelmiä. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja koskeva edellinen asetusmuutos tuli voimaan 1.10.2013. Asetuksen perusteluissa esitettiin tarpeelliseksi käynnistää enimmäispainoja tai -mittoja suurempien ajoneuvojen ja yhdistelmien kokeiluja. Traficom on myöntänyt HCT-kuljetuksille ajoneuvo- ja kuljetusreittikohtaisia poikkeuslupia. Poikkeuslupia on myönnetty myös useille puutavara- ja hakeyhdistelmille.

21.1.2019 astui voimaan lainsäädäntömuutos, jolla sallittiin mm. ajoneuvoyhdistelmien kokonaispituuden nosto 34,50 metriin ja vetoauton pituuden nosto 12,00 metristä 13,00 metriin. 13-metrinen vetoauto mahdollistaa kahden pitkän kuitupuunipun kuljettamisen samassa ajoneuvossa. Kaikki HCT-kokeiluissa mukana olevat puutavara- ja hakeyhdistelmät ovat painavampia kuin nykyisin sallittu 76 tonnia. Massojen noston valmistelutilanne on toistaiseksi avoinna. 1.6.2020 lähtien mittoja ja massoja koskevat määräykset ovat sisältyneet uuteen tieliikennelakiin (729/2018). Lakia täydentävät Traficomin määräykset ajoneuvoyhdistelmien sekä autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista.

• Tieliikennelaki
• Traficomin määräys: Autojen ja niiden perävaunujen tekniset vaatimukset (pdf, lataus alkaa suoraan)
• Traficomin määräys: Ajoneuvoyhdistelmien tekniset vaatimukset (voimaantulo 1.4.2021) (pdf, lataus alkaa suoraan)

Puutavaran ja hakkeen HCT-yhdistelmät Suomessa ^

7.3.2022

Orpe Kuljetus Oy ^

Orpe Kuljetus Oy sai lokakuussa 2014 kokeiluluvan HCT-ajoneuvoyhdistelmälle, jota käytetään UPM-Kymmene Oy:n Itä-Suomen alueen kuljetuksiin. Yhdistelmä ajoi ensin 94-tonnisena ja keväästä 2018 lähtien 100-tonnisena. Ajoneuvoa käytetään UPM:n eri tuotantolaitoksia yhdistävällä reitillä, jolla tehdään eri puulajien vaihtoa tuotantolaitosten välillä. Tutkittavassa HCT-konseptissa ajoneuvokapasiteetin käyttö pyritään maksimoidaan mm. meno-paluukuljetuksia hyödyntämällä. Ensimmäisten kokeilukuukausien ajalla Orpen HCT-ajoneuvon kuljettajat eivät ole havainneet merkittäviä ongelmia tai eroja normaaleihin yhdistelmäajoihin verrattuna. Liikennöinnin sujuvuutta on tarpeen kehittää lähinnä terminaalivaiheissa.

Lisätietoja:
Orpe Kuljetus Oy, toimitusjohtaja Seppo Ora, puh. 040 961 7118
UPM-Kymmene Oyj, Puunhankinnan ja metsätalouden ostopalveluiden hankintapäällikkö Esa Korhonen, puh. 0400 366 991

Ketosen Kuljetus Oy ^

Ketosen Kuljetus Oy sai kokeiluluvan 104-tonniselle HCT-yhdistelmälle. Ajoneuvo liikennöi Inarista Rovaniemen rautatieterminaaliin. Päivittäin yhdistelmä kävi noutamassa kaksi kuormaa, jolloin ajomatkaa kertyi noin 1 200 km. Kuljetukset käynnistyivät lokakuussa 2015, ja kokeilulupa päättyi joulukuussa 2019. Yritys kuljetti Metsähallituksen puuta.

Yllä: Video Ketosen HCT-yhdistelmästä (Youtube)

Yllä: Ketosen video englanniksi

Lisätietoja:
Ketosen Kuljetus Oy, toimitusjohtaja Teemu Ketonen, puh. 040 5511 316
Metsähallitus Metsätalous Oy, kehityspäällikkö Jouni Karjalainen, puh. 040 7566 209

Veljekset Hannonen Oy ^

Veljekset Hannonen Oy:n HCT-puutavara-auton kokonaispaino on 84 tonnia. Yhdistelmä koostuu viisiakselisesta autosta ja viisiakselisesta perävaunusta. Yhdistelmällä kuljetetaan puuta Hammaslahden ja Kesälahden terminaaleista Metsä Groupin tuotantolaitoksiin Lappeenrannassa. Auto liikennöi pääosin pitkin valtatietä 6. Yhdistelmän liikennöinti käynnistyi maaliskuussa 2016.

Lisätietoja:
Veljekset Hannonen Oy, toimitusjohtaja Jukka Hannonen, puh. 0500 583 290
Metsä Group, kehityspäällikkö, operaatiot Janne Soimasuo, puh. 0500 587 099

P&A Trans Oy ^

P&A Trans Oy:n 84-tonninen HCT-yhdistelmä kuljettaa Metsähallituksen puuta Inarin ja Rovaniemen rautatieterminaalin välillä. Yhdistelmä on varustettu nosturilla ja se hakee puut metsäautoteiden varrelta ilman siirtokuljetuksia. Reitti sisältää valtatie 4:n lisäksi siihen liittyviä sivuteitä. Osalla teistä yhdistelmä voi operoida ympärivuotisesti ja osalla vain talviaikaan tierungon ollessa jäässä. Yhdistelmä koostuu 5-akselisesta kuorma-autosta ja 5-akselisesta varsinaisesta perävaunusta. Yrityksen ensimmäinen kokeilu käynnistyi huhtikuussa 2016 ja toinen kokeilu uudella vetoautolla marraskuussa 2020.

Yllä: Video P&A Transin ensimmäisestä yhdistelmästä: Linkki videoon (Youtube)

Yllä: Video P&A Transin toisesta yhdistelmästä: Linkki videoon (Youtube)

Lisätietoja:
P&A Trans Oy, toimitusjohtaja Pentti Karvonen, puh. 0400 290 560
Metsähallitus Metsätalous Oy, kehityspäällikkö Jouni Karjalainen, puh. 040 7566 209

Kuljetusliike O Malinen Oy ^

Kuljetusliike O Malinen Oy:n 84-tonninen puutavarayhdistelmä liikennöi Oulun, Kuhmon ja Joensuun välillä. Yhdistelmä hakee puuta reitin varrella olevista Metsähallituksen tienvarsivarastoista ja käyttää lastaukseen omaa kuormaintaan. Yhdistelmä koostuu 5-akselisesta vetoautosta ja 5-akselisesta varsinaisesta perävaunusta. Sen kokonaispituus on 24,3 m ja omapaino 22,2 tonnia. HCT-kuljetukset käynnistyivät marraskuussa 2016 ja kokeilu on nyt päättynyt.

Lisätietoja:
Kuljetusliike O Malinen Oy, toimitusjohtaja Pasi Korhonen, puh. 0400 586 147
Kuljetusliike O Malinen Oy, kunnossapitopäällikkö Olavi Malinen, puh. 040 5818 632
Metsähallitus Metsätalous Oy, kehityspäällikkö Jouni Karjalainen, puh. 040 7566 209

Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy ^

Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n 100-tonninen hakeyhdistelmä liikennöi Porissa sijaitsevan Seikun sahan ja UPM Rauman välillä. Yhdistelmällä toimitetaan sahalla syntyvää sivutuotehaketta paperitehtaan raaka-aineeksi. Yhdistelmä koostuu 3-akselisesta puoliperävaunun vetoautosta, 4-akselisesta puoliperävaunusta ja 5-akselisesta varsinaisesta perävaunusta. Yhdistelmän kokonaispituus on 34 m. HCT-kuljetukset käynnistyivät helmikuussa 2017.

Lisätietoja:
Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy, toimitusjohtaja Kalevi Huhtala, puh. 0400 596 109
UPM-Kymmene Oyj, Puunhankinnan ja metsätalouden ostopalveluiden hankintapäällikkö Esa Korhonen, puh. 0400 366 991

Kuljetusliike Wickström Oy ^

Wickströmin 85-tonninen hakeyhdistelmä kuljettaa sivutuotehaketta UPM:n Pelloksen vaneritehtaalta pääosin Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan, mutta myös Kymin tehtaalle Kouvolaan. Yhdistelmä muodostuu 3-akselisesta puoliperävaunun vetoautosta, 4-akselisesta puoliperävaunusta ja 5-akselisesta varsinaisesta perävaunusta. Yhdistelmän liikennöinti käynnistyi huhtikuussa 2017.

Lisätietoja:
Kuljetusliike Wickström Oy, toimitusjohtaja Pekka Kopperoinen, puh. 0400 202 193
UPM-Kymmene Oyj, Puunhankinnan ja metsätalouden ostopalveluiden hankintapäällikkö Esa Korhonen, puh. 0400 366 991

Koneurakointi Aki Sammalisto Oy ^

Sammaliston kaksi HCT-hakeyhdistelmää kuljettaa sivutuotehaketta UPM:n Korkeakosken sahalta Rauman, Kouvolan ja Lappeenrannan sellutehtaille. 84-tonninen HCT-yhdistelmä koostuu 5-akselisesta, normaalia pidemmästä autosta ja normaalista 5-akselisesta perävaunusta. 91-tonninen HCT-yhdistelmä muodostuu 5-akselisesta autosta ja 6-akselisesta perävaunusta.

Lisätietoja:
Koneurakointi Aki Sammalisto Oy, toimitusjohtaja Aki Sammalisto, puh. 0400 737 241
UPM-Kymmene Oyj, Puunhankinnan ja metsätalouden ostopalveluiden hankintapäällikkö Esa Korhonen, puh. 0400 366 991

Kuljetusliike Moilaspojat Oy ^

Moilaspoikien HCT-yhdistelmä toimii joko 84-tonnisena metsäautona tai 90-tonnisena terminaaliyhdistelmänä.

Lisätietoja:
Kuljetusliike Moilaspojat Oy, Hannu Moilanen

Konnekuljetus Oy ^

Konnekuljetuksen 90-tonninen yhdistelmä kuljettaa Metsä Groupin tehtailta sellupaaleja konsernin muille tehtaille sekä sivutuotteita (kuorta ja purua) bioenergialaitoksille. Paluumatkalla yhdistelmä kuljettaa sahojen prosessihaketta Metsä Groupin tuotantolaitoksille. Liikennöinti painottuu Keski-Suomen alueelle. Yhdistelmä koostuu 5-akselisesta vetoautosta ja 6-akselisesta täysperävaunusta.

Lisätietoja:
Konnekuljetus Oy, toimitusjohtaja Mika Liimatainen, puh. 040 735 7670
Metsä Group, kehityspäällikkö, operaatiot Janne Soimasuo, puh. 0500 587 099

Kari Malmstedt Oy ^

Malmstedtin 92-tonninen puutavarayhdistelmä kuljettaa puutavaraa Storan Enson eri tuotantolaitosten välillä Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Yhdistelmä on 32-metrinen ja koostuu 4-akselisesta vetoautosta, 5-akselisesta täysperävaunusta (b-linkkivaunu) ja 3-akselisesta puoliperävaunusta. Perävaunuissa on erikoismatala runkorakenne suuremman kuormatilan mahdollistamiseksi.

Video Malmstedtin HCT-yhdistelmästä https://youtu.be/tYUk4DsQg2Y

Lisätietoja:
Kari Malmstedt Oy, toimitusjohtaja Kari Malmstedt
Stora Enso Oyj, Projektipäällikkö Ahti Ullgren

Jouko Peltoniemi Oy ^

Jouko Peltoniemi Oy:n 85-tonninen puutavarayhdistelmä kuljettaa Lapin metsäteiltä Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Metsä Groupin puuta. Yhdistelmä koostuu 4-akselisesta vetoautosta ja 6-akselisesta perävaunusta ja sen kokonaispituus on 28 m.

Lisätietoja:
Jouko Peltoniemi Oy, toimitusjohtaja Pekka Peltoniemi, puh. 0400 260 861
Metsähallitus Metsätalous Oy, kehityspäällikkö Jouni Karjalainen, puh. 040 7566 209 Metsä Group, kehityspäällikkö, operaatiot Janne Soimasuo, puh. 0500 587 099

Puutavaran HCT-yhdistelmien tutkimus ^

24.5.2021
HCT-ajoneuvojen kokeilulupiin sisältyy tutkimusvelvoite. HCT-kokeilulupien haltijat raportoivat tutkimustuloksistaan Traficomille. Tämän sivuston tavoitteena on koota yhteen ja tiedottaa puutavaran ja hakkeen HCT-ajoneuvoja koskevista tuoreimmista tutkimustuloksista. Sivustoa päivitetään muutaman kerran vuodessa uusien tutkimusten valmistuttua.

HCT-tutkimusten keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja kehittää turvallisia, ympäristöystävällisiä, tehokkaita ja liikenneinfrastruktuuria vähän rasittavia HCT-ajoneuvoyhdistelmiä. Näin ollen tutkimuksissa on kuljetus- ja lastinantajayritysten kannalta keskeistä verrata HCT-kuljetusten vaikutuksia kuljetuskustannuksiin ja arvioida HCT-ajoneuvojen käytön laajentamista kokeilujakson jälkeen. HCT-ajoneuvoyhdistelmien ulkoiset vaikutukset, siirtymäpotentiaali HCT-kuljetuksiin sekä HCT-logistiikan vaikutukset sekä yritysten että tienpidon kustannuksiin tulevat yhdessä vaikuttamaan HCT-kuljetusten mahdolliseen vakinaistamiseen kokeilujakson jälkeen sekä vakinaistamisen edellyttämiin tieliikenneinfrastruktuurin investointipäätöksiin.

Alla puutavaran HCT-tutkimuksen teemat:

Tutkimusyhteenvedot ^

19.11.2020
Tutkimusyhteenvetoihin on koottu raportteja, jotka koskevat useampaa tutkimusteemaa. Yksittäisiä teemoja koskevat raportit ja tulokset on esitetty teemaosioissa.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• HCT-yhdistelmien vaikutus puutavara- ja hakekuljetuksiin. Tutkimusyhteenveto. Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko. 19.11.2020. Linkki julkaisuun (pdf 1,4 Mb)
• Metsäteho Oy:n käynnissä oleva selvitys ajoneuvojen massojen noston vaikutuksista puutavaran ja hakkeen kuljetuksiin (loppuraportti)
• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko (2020). Puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutukset – aiheen 2. väliraportti. Metsätehon raportti 258. Linkki julkaisun sivulle
• Venäläinen, Pirjo (2018). Puutavara- ja hakeajoneuvojen pidentämisen vaikutukset. Metsätehon raportti 246 (3.1.2019 päivitetty versio). Linkki julkaisuun.
• Venäläinen, Pirjo & Korpilahti, Antti (2015). HCT-ajoneuvoyhdistelmien vaikutus puutavarakuljetusten tehostamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Linkki julkaisuun.
  Lisätietoja: Erikoistutkija Pirjo Venäläinen, Metsäteho Oy, puh. 040 8214 942

HCT-yhdistelmät ^

24.5.2021

Suomen HCT-kokeiluissa on ollut mukana yli 10 erilaista puutavara- ja hakeyhdistelmää. Haastattelututkimuksella selvitettiin kokeiluihin osallistuneiden autokuljetusyritysten ja metsäyhtiöiden sekä kuorma-auto-, perävaunu- ja vetolaitevalmistajien näkemyksiä soveltuvimmista yli 76-tonnisista HCT-yhdistelmistä. Pääosin haastatteluissa nousivat esille kokeiluissa jo mukana olleet yhdistelmätyypit. Lisäksi nousi esille jonkin verran muitakin ratkaisuita (esimerkiksi kokeiluyhdistelmiä eroavia kokonaispainoja tai -pituuksia sekä linkkiperävaunuihin ja pikakiinnitteisiin akseleihin perustuvia ratkaisuita.

Haastatteluissa esitettiin eriäviä näkemyksiä eri kokoluokkien HCT-yhdistelmien hyödynnettävyydestä tiestön, kustannustehokkuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Toisaalta monessa haastattelussa pidettiin tärkeänä, että erilaisia HCT-yhdistelmiä on tarjolla kunkin kuljetusyrityksen ja sen toiminta-alueen tarpeisiin. Haastatteluissa tunnistettiin monia keinoja hyödyntää yhdistelmiä sekä korkeintaan että yli 76-tonnisena (esim. perävaunujen ja vetoautojen erilaiset yhdistelyt ja vaihdot yhdistelmien välillä tai 84-tonnisten yhdistelmien ajaminen 76-tonnisena heikon kantavuuden tieosuuksilla tai ajanjaksoina).

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko (2021). Puutavaran ja hakkeen HCT-yhdistelmät ja kuljetusketjut – Yrityshaastatteluiden tulokset. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2021. Linkki julkaisuun Lisätietoja: Erikoistutkija Pirjo Venäläinen, Metsäteho Oy, puh. 040 8214 942

Kuljetustalous ^

19.11.2020
Kotimaisen puutavaran maantiekuljetuskustannukset ovat vuosittain noin 400 miljoonaa euroa (Metsäteho Oy). Ajoneuvon kokonaispainon kasvaessa hyötykuorman suhteellinen osuus painosta nousee. Metsäteho Oy:n tämänhetkisten laskelmien mukaan HCT-yhdistelmillä saavutetaan puutavaran kuljetuksissa 0,8 – 11,4 %:n ja hakekuljetuksissa 4,9 – 14,5 %:n säästö kuljetettua kuutiota kohden, kun mahdolliset siirtokuormaukset on otettu huomioon (säästö riippuu kuljetusmatkasta ja HCT-yhdistelmän koosta). Suurimmat HCT-ajoneuvot eivät useinkaan pysty ajamaan käyttökohteeseen suoraan metsästä, joten käytännössä siirtokuormaus on usein tarpeen. Tämä vähentää HCT-kuljetusten kustannusetua. Terminaalivaiheella voi kuitenkin olla useita logistisia etuja, joita tunnistettiin Energiatehokkaat terminaalitoiminnot puutavaralogistiikassa -hankkeen yhteydessä. Siirtokuormaus voidaan myös korvata valmiiksi kuormattujen ja tyhjien perävaunujen nopealla vaihdolla. Siirtokuormaus ei ole tarpeen, kun HCT-yhdistelmää käytetään tehtaiden välisiin kuljetuksiin (esim. puutavaralajien vaihdot ja sivutuotehakkeen kuljetukset sahoilta sellutehtaisiin).

84-tonnisia yhdistelmiä on hyödynnetty onnistuneesti myös suoraan metsästä lähtevissä kuljetuksissa. 84-tonniset tuovat 76-tonnisiin nähden noin 8 %:n kustannushyödyn kuljetettua kuutiota kohden.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Harri Ruokojärven käynnissä oleva opinnäytetyö Helsingin yliopistoon yli 25-metristen yhdistelmien hyödyntämisestä energiapuukuljetuksissa
• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko (2020). Puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutukset – aiheen 2. väliraportti. Metsätehon raportti 258. Linkki julkaisuun
• Venäläinen, Pirjo (2018). Puutavara- ja hakeajoneuvojen pidentämisen vaikutukset. Metsätehon raportti 246 (3.1.2019 päivitetty versio). Linkki julkaisuun.

Kuljetusvirrat ja -kuormat ^

19.11.2020
Vuonna 2018 metsäteollisuuden tehtaille kuljetettiin suorina autokuljetuksina yhteensä yli 60 milj. m³ kotimaista aines- ja sivutuotepuuta (Luonnonvarakeskus). Autokuljetusten osuus tehtaille toimitetusta kotimaisesta ainespuusta on vaihdellut 70–80 %:n välillä. Lisäksi puun rautatie- ja vesikuljetusketjuihin sisältyy keskimäärin 50 km:n alkukuljetus (vuonna 2018 alkukuljetuksen volyymi oli 12,8 milj. m3). (Strandström 2019). Kiinteitä puupolttoaineita kuljetettiin lämpö- ja voimalaitoksiin yhteensä 20 milj. m³. Tästä suurin osa on metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää kuorta ja purua. (Luonnonvarakeskus). Kotimainen energiapuu kuljetetaan lähes täysin autoilla keskimääräisesti lyhyen kuljetusmatkan takia.

Suurempia ajoneuvoyhdistelmiä hyödyntämällä voidaan vähentää ajettujen kuormien lukumäärää (kun kuljetettava puumäärä pysyy samana). Tämä vähentää mm. onnettomuusriskiä.

Liikenneviraston (nykyisen Väyläviraston) tutkimuksessa selvitettiin HCT-kuljetusten potentiaalia eri tavaralajien kuljetuksissa sekä HCT-kuljetusten vaikutuksia rautatiekuljetusten käyttöön. Raakapuun osalta tarkastelussa oli mukana vain 84-tonniset yhdistelmät. Niiden arvioidaan vähentävän rautatiekuljetuksia varsinkin yhteysväleillä, joilla suoraa ratayhteyttä ei ole (esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Raumalle, Keski-Suomesta Alholmaan sekä Varsinais-Suomesta Kymenlaaksoon). Raakapuun rautatiekuljetusten arvioidaan vähentyvän 5–7 % HCT-yhdistelmien käyttöalueen laajuudesta riippuen. Siirtymäpotentiaalia pienentänee kuitenkin rautatiekuljetusten oman kilpailukyvyn parantuminen. Haketta kuljetetaan junalla vain 0,2–0,3 milj. tonnia vuodessa. Selvityksen mukaan HCT-ajoneuvoilla arvioidaan olevan suuri käyttöpotentiaali hakekuljetuksissa.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko (2020). Puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutukset – aiheen 2. väliraportti. Metsätehon raportti 258. Linkki julkaisuun
• Venäläinen, Pirjo (2018). Puutavara- ja hakeajoneuvojen pidentämisen vaikutukset. Metsätehon raportti 246 (3.1.2019 päivitetty versio). Linkki julkaisuun. Lisätietoja: erikoistutkija Pirjo Venäläinen, Metsäteho Oy, puh. 040 8214 942
• Lapp, Tuomo & Pekka Iikkanen (2017). HCT-ajoneuvojen liikennejärjestelmävaikutukset. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 57/2017. Linkki julkaisuun. Lisätietoja: Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy
• Venäläinen, Pirjo & Antti Korpilahti (2015). HCT-ajoneuvoyhdistelmien vaikutus puutavarakuljetusten tehostamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Linkki julkaisuun.

HCT-kuljetuskäytävät ja -terminaalit ^

19.11.2020

Puukuljetusten HCT-kuljetuskäytävillä tarkoitetaan HCT-yhdistelmille soveltuvien tieyhteyksien ja terminaalien sekä puun toimituskohteiden alueellisia kokonaisuuksia, joilla varmistetaan kuljetusinfrastruktuurin riittävä taso ja kattavuus puun taloudellisille HCT-kuljetusketjuille. HCT-käytävillä viitataan niihin tieyhteyksiin, jotka olisivat erityisesti määritelty HCT-kuljetuksille sopiviksi. 84-tonnisia HCT-yhdistelmiä liikennöi parhaillaan myös metsästä lähtevissä kuljetuksissa ja mahdollisesti 84-tonniset eivät tarvitsisi erillisiä HCT-käytäviä. Erillisten HCT-käytävien tarpeeseen vaikuttaa HCT-yhdistelmien tie- ja siltarasitus.

HCT-terminaaleilla tarkoitetaan tässä siirtokuormauspaikkoja, jotka ovat tarpeen kun metsäautoista siirretään puuta HCT-yhdistelmiin, jotka ovat liian isoja metsäautoteille. Siirtokuormauspaikkana voi toimia varsinaisen terminaalin lisäksi mikä tahansa alue, joka on riittävän iso esimerkiksi valmiiksi lastattujen perävaunujen lyhytaikaiseen säilytykseen. Mikäli HCT-yhdistelmien käyttö vakinaistetaan, tulee se lisäämään terminaalien tarvetta eri puolilla Suomea.

Ehdotettuja HCT-reittejä raakapuun, sivutuotehakkeen ja sahatavaran kuljetuksiin (Metsäteollisuus ry:n ja Metsäteho Oy:n kyselyt metsäyhtiöille). Lisäksi maksimissaan 84-tonnisille ehdotetaan tässä esitettyä laajempaa verkkoa (tarvittaessa olosuhteiden salliessa). Lähde: Venäläinen & Poikela 2019.

Metsäteho Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston puuterminaalihankkeessa tunnistettiin kriteereitä HCT-kuljetuskäytävien ja -terminaalien optimeille sijainneille. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on toteuttanut HCT-terminaalien sijoittumismallinnukset Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen alueelle.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko (2020). Puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutukset – aiheen 2. väliraportti. Metsätehon raportti 258. Linkki julkaisuun
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto (2017). Puutavaran terminaalipaikkojen simulointi Itä-Suomen alueelle. Linkki raporttiin (pdf 1,2 Mt)
• Venäläinen, Pirjo (2017). HCT-kuljetuskäytävät. Linkki julkaisuun. Lisätietoja: erikoistutkija Pirjo Venäläinen, Metsäteho Oy, puh. 040 8214 942
• Korpinen, Olli-Jussi & Aalto, Mika (2017). Optimoitu puuterminaaliverkosto. Linkki julkaisuun. Lisätietoja: projektitutkija Olli-Jussi Korpinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, puh. 040 722 0539

Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus ^

23.9.2019
Tutkimusten mukaan HCT-yhdistelmien liikennöinnin turvallisuudessa ei ole havaittu merkittäviä ongelmia tai eroja nyky-yhdistelmiin. HCT-kokeilulupia on haettu uusille yhdistelmille, joiden moottoriteho on korkea ja turvallisuusominaisuudet hyvät.Oulun yliopisto on tutkinut HCT-yhdistelmien stabiliteettia ja liikennöinnin sujuvuutta jo kokeilulupahakemusten yhteydessä sekä simuloimalla että ajoratatutkimuksena. HCT-kokeilulupa myönnetään vain riittävän stabiileiksi havaituille yhdistelmille. Yliopisto on lisäksi tutkinut HCT-yhdistelmien jarrutusmatkoja (varsinkin talviolosuhteissa), ajostabiliteettia, kääntyvyyttä, vetolaitteiden kulumista ja yhdistelmien rengastusvaihtoehtojen vaikutusta yhdistelmän liikkuvuuteen ja hallittavuuteen.

Uuden asetuksen stabiliteettivaatimus ei koske auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmiä. Vaatimus koskisi Orpen, Ketosen, Huhtalan ja Wickströmin yhdistelmiä. Oulun yliopiston stabiliteettisimuloinnissa käytetyt puutavaran HCT-yhdistelmätyypit eivät täysin vastanneet kokeiluyhdistelmien todellisia ominaisuuksia. Simuloinnissa ei ollut mukana hakeyhdistelmiä. Simuloidut puutavarayhdistelmät eivät täyttäisi asetuksen stabiliteettivaatimuksia. Tulosten pohjalta ei ole arvioitu, millä muutoksilla vaatimukset täyttyisivät. Ajoratakokeissa 104-tonnisen ja 32-metrisen HCT-yhdistelmän stabiliteetti oli lähellä 76-tonnisen ja 25-metrisen verrokin tuloksia.

Yli 25,25-metristen yhdistelmien kääntyvyyttä koskevat vaatimukset on määrätty 21.1.2019 voimaan tulleessa asetusmuutoksessa (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä). Oulun yliopisto simuloi tutkimushankkeessaan erilaisten puutavarayhdistelmien kääntyvyyttä. Ko. yhdistelmätyyppien ominaisuudet eivät täysin vastaa todellisten HCT-yhdistelmien ominaisuuksia. Uuden asetuksen mukaisen kääntyvyysvaatimuksen täyttäisi yhdistelmätyypit, joiden ominaisuudet ovat lähellä P&A Transin, Malisen ja Moilaspoikien metsäautoja sekä Hannosen terminaaliautoa. Tulosten pohjalta ei ole arvioitu, millä edellytyksillä myös muiden nykyisiä HCT-yhdistelmiä vastaavien yhdistelmätyyppien kääntyvyysvaatimukset täyttyisivät.

Oulun yliopiston (Linna ja Strandström 2019) tutkimuksessa tarkasteltiin 84-tonnisen yhdistelmän kääntyvyyttä metsäteiden kääntöpaikoilla ja liittymissä. Simulointien mukaan 84-tonninen puutavarayhdistelmä asettuu kääntyvyydeltään ja tilantarpeeltaan 76-tonnisten puutavarayhdistelmien ja 68/76-tonnisten hakeyhdistelmien väliin. 84-tonniset eivät aiheuta metsätieohjeistoon mitoitusmuutosten tarpeita 76-tonnisiin nähden.

Oulun yliopiston (Pirnes ym. 2018) tutkimuksessa verrattiin 84- ja 104-tonnisten puutavarayhdistelmien luistoa, kiihtyvyyttä ja jarrutusmatkoja 76-tonniseen yhdistelmään. Maantiellä talviolosuhteissa suoritetuissa tutkimuksissa yhdistelmien liikkuvuus (luisto) oli tavanomaisen liikenteen vaatimusten mukaista, vaikka luistoa havaittiin tietyissä tilanteissa. Suljetun alueen kokeissa 104-tonnisen kiihtyvyys 50 km/h:n ajonopeuteen talviolosuhteissa kesti 56 % kauemmin kuin 76-tonnisella yhdistelmällä. Jarrutusmatka oli 104-tonnisella noin 10 % pidempi kuin 76-tonnisella.

Aalto-yliopiston tutkimuksissa selvitettiin HCT-yhdistelmien vaikutusta liikennevirtaan ja liikenneturvallisuuteen. Tutkimuksessa verrattiin Ketosen Kuljetuksen HCT-yhdistelmän (kokonaispaino 104 tonnia, pituus 33 m), Orpen HCT-yhdistelmän (kokonaispaino 94 tonnia, pituus 31 m) ja normaalikokoisten verrokkiyhdistelmien (76 tonnia, 25 m) ohitustilanteita. HCT-yhdistelmien ohittaminen kesti keskimäärin 0,8-1,3 sekuntia kauemmin kuin verrokkiyhdistelmien ohittaminen. HCT- ja verrokkiyhdistelmä ohitettiin keskimäärin samalla ajonopeudella. Ohittavien ajoneuvojen nopeusrajoitusten ylitykset olivat suurempia verrokki- kuin HCT-yhdistelmien ohituksissa. Ohitusten jälkeiset turva-ajat vastaantulevaan liikenteeseen nähden olivat kunkin yhdistelmän osalta keskimäärin turvallisen pitkiä. HCT-yhdistelmien takana oli hieman enemmän muiden ajoneuvojen jonoutumista kuin verrokkiyhdistelmillä.

Taulukko alla. 94- ja 104-tonniset puutavarayhdistelmät liikennevirrassa ja erotus niiden samalla reitillä ajaviin 76-tonnisiin verrokkiyhdistelmiin. Lähde: Heinonen 2017.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Linna, Juho & Strandström, Markus (2019). Ajoneuvoyhdistelmien kääntyvyys metsäteiden kääntöpaikoilla ja liittymissä. Linkki tulosaineistoon.
• Tuutijärvi, Miro-Tommi (2018). Puutavara-ajoneuvoyhdistelmätyyppien vertailu, mitoitustarkastelut ja mittaustulokset. Linkki tiivistelmään (pdf, 3 Mb).
• Tuutijärvi, Miro-Tommi, Erkkilä, Iiro & Haataja, Mauri (2018). HCT-puutavarayhdistelmien stabiliteettivertailu ja mitoitustarkastelu. Linkki julkaisuun (pdf, 6 Mb).
• Pirnes, Ville, Tuutijärvi, Miro-Tommi & Haataja, Mauri (2018). HCT-puutavarayhdistelmien ajoseuranta- ja stabiliteettitutkimus – Yhdistelmien liikkuvuus ja ajovakaus. Linkki julkaisuun (pdf, 3 Mb).
  Lisätietoja: Oulun yliopisto projektipäällikkö Perttu Niskanen, puh. 050 350 6013 ja professori (emeritus) Mauri Haataja, puh. 050 350 2182
• Heinonen, Tommi (2017). High Capacity Transport -ajoneuvoyhdistelmien vaikutukset liikennevirtaan. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2017. Linkki julkaisuun (pdf).
• Heinonen, Tommi (2016). High Capacity Transport -ajoneuvoyhdistelmien vaikutukset liikennevirtaan. Diplomityö. Linkki työhön (pdf). Lisätietoja: Aalto-yliopisto laboratorioinsinööri Åsa Enberg

Polttoaineen kulutus ja päästöt ^

7.3.2022
Yksittäisen ajoneuvon polttoaineen kulutukseen vaikuttavat useat itse ajoneuvosta, lastista, kuljetusreitistä, kuljettajasta ja ajo-olosuhteista johtuvat tekijät. Lisäksi tulee ottaa huomioon koko logistiikkaketjun muutosten vaikutukset polttoaineen kulutukseen (lastausasteiden kehitys, ajoneuvosuoritteen vähentyminen, erikokoisten ajoneuvojen hyödyntäminen erilaisilla kuljetusreiteillä jne.).

HCT-ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen tutkiminen on tärkeää paitsi viranomaisten kannalta (ajoneuvojen päästöt ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset) myös yritysten kannalta (polttoainekustannuksilla on suuri osuus ajoneuvojen kokonaiskustannuksista). Metsäteho Oy:n tähän mennessä tehtyjen laskelmien mukaan HCT-yhdistelmät vähentävät polttoaineen kulutusta puutavarakuljetuksissa 5,6 – 20,1 % ja hakekuljetuksissa 6,5 – 16,4 % kuljetettua tuoretonnia kohden (ajomatkasta ja HCT-yhdistelmän koosta riippuen).

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko. 3. päivitys puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutuksista.
• Söderena, Petri ym. (2021). Heavy-Duty Vehicles Performance Evaluation. Annex 57 – A Report from the Advanced Motor Fuels Technology Collaboration Programme. Linkki julkaisuun. Lisätietoja: VTT Oy:n erikoistutkija Petri Söderena.
• Venäläinen, Pirjo & Poikela, Asko 2020. Puutavara- ja hakeajoneuvojen massojen noston vaikutukset – aiheen 2. väliraportti. Metsätehon raportti 258. Linkki julkaisuun Lisätietoja: Metsäteho Oy:n erikoistutkijat Pirjo Venäläinen, puh. 040 8214 942 ja Asko Poikela, puh. 040 530 7159
• Sauna-aho, Jussi, Koskinen, Olavi H., Sauna-aho, Pasi & Rivanti, Tapio (2018). HCT- ja normaaliajoneuvojen energiankäyttö, hiilidioksidipäästöt ja tiekuormitus – Loppuraportti. Väyläviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2018. Linkki julkaisuun

Tie- ja siltarasitus ^

7.3.2022
Yhteiskunnalle HCT-kuljetuksista suurin kustannusvaikutus syntyy silta- ja tieverkon painorajoituksia vähentävistä investoinneista. Yksittäisen ajoneuvon painon nousu lisää tierasitusta, mutta rasitusvaikutusta voidaan vähentää mm. lisäämällä ajoneuvon akselien ja paripyörien määrää sekä hyödyntämällä talviajan routakautta. Tierasitustutkimusten mukaan suuretkaan HCT-yhdistelmät eivät lisää paksupäällysteisten teiden uraantumista. Ohutpäällysteisistä teistä paksuimmilla tierasitus ei kasvane, mutta erikokoisille HCT-yhdistelmille soveltuvien teiden määrittäminen vaatii tarkentamista. Myös sorateiden ja siltojen osalta lisätutkimus on tarpeen.  Ajolinjojen valinnoilla kuljettajat pystyvät vaikuttamaan pysyviin pystysiirtymiin ja urien kasvuun.

Taulukko. Yhteenveto urautumistutkimuksista. Tutkimusten toteutustavoissa oli eroja, joten tulokset eivät ole täysin keskenään vertailtavia.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Tampereen yliopiston tutkimukset tie- ja siltarasituksesta.
• Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Winter Premium -tutkimus raskaiden ajoneuvojen painojen noston mahdollisuuksista teiden ollessa roudassa. Linkki projektin internetsivulle. Lisätietoja: Oulun yliopiston opettaja Perttu Niskanen, puh. 050 350 6013.
• Vuorimies, Nuutti; Kurki, Altti; Kolisoja, Pauli; Varin, Petri; Saarenketo, Timo; Pekkala, Veikko & Haataja, Mauri (2019). Tierakenteen rasittuminen yli 76 tonnin HCT-yhdistelmien koekuormituksissa vuosina 2015-2018 – Yhteenvetoraportti. Väyläviraston tutkimuksia 21/2019. Linkki julkaisuun
• Vuorimies, Nuutti; Kurki, Altti; Kolisoja, Pauli; Varin, Petri & Saarenketo, Timo (2019). Tierakenteen rasittuminen yli 76 tonnin HCT-yhdistelmien koekuormituksissa vuonna 2018. Väyläviraston tutkimuksia 17/2019. Linkki julkaisuun
• Pekkala, Veikko & Haataja, Mauri (2019). HCT-yhdistelmien vaikutus soratien urautumiseen. Raportti n:o 10, Oulun yliopisto Konetekniikka. Linkki julkaisuun
• Vuorimies, Nuutti, Kalliainen, Antti, Rossi, Jonna, Kurki, Altti, Kolisoja, Pauli, Varin, Petri & Saarenketo, Timo (2018).Tierakenteen rasittuminen yli 76 tonnin HCT-yhdistelmien koekuormituksissa vuosina 2015-2017. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 63/2018. Linkki julkaisuun
• Sauna-aho, Jussi, Koskinen, Olavi H., Sauna-aho, Pasi & Rivanti, Tapio (2018). HCT- ja normaaliajoneuvojen energiankäyttö, hiilidioksidipäästöt ja tiekuormitus – Loppuraportti. Väyläviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2018. Linkki julkaisuun
• Pekkala, Veikko (2018). Tien rasitukset tieverkossa – HCT- ja muiden puunkuljetustenyhdistelmien vaikutusten vertailu. >Linkki julkaisuun (pdf, 10 Mb) >Linkki tiivistelmään (pdf, 0,8 Mb). Lisätietoja: Oulun yliopisto tohtorikoulutettava Veikko Pekkala, puh. 050 354 7352 ja professori (emeritus) Mauri Haataja, puh. 050 350 2182

Ajoneuvorakenteet ja ajoneuvojen kestävyys ^

23.9.2019
Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainon kasvaessa on tarpeen tutkia, miten yhdistelmän rakenteet (varsinkin vetolaitteet) rasittuvat. Toisaalta yhdistelmän omapainoa vähentämällä voidaan kasvattaa hyötykuorman suhteellista osuutta.

Oulun yliopisto (Pirnes & Haataja 2018) vertasi 104-tonnisen, kahden 84-tonnisen ja 76-tonnisen puutavarayhdistelmän perävaunujen vetoaisoihin kohdistuneita voimia. Korkeampitaajuisissa voimissa yhdistelmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Matalataajuisissa, yhdistelmän kiihtyvyyksissä ja hidastuksissa ilmenevissä voimissa oli jonkin verran, mutta ei merkittävästi eroja. Oulun yliopisto seurasi 104-tonnisen puutavarayhdistelmän renkaiden kulumista, mutta ei verrannut sitä muun kokoisiin yhdistelmiin.

LUT-yliopiston Teräsrakenteiden laboratoriossa on käynnissä Digi-Tuote-hanke, jossa tutkitaan kuorma-autojen runkojen ja perävaunujen sekä niihin liittyvien komponenttien valmistamista lujista rakenneteräksistä. Tutkimuksella haetaan kustannustehokkuutta sekä tuotteiden valmistukseen että erityisesti käytönaikaiseen energian kulutukseen ja CO2-päästöjen minimointiin.

Käynnissä olevia ja valmistuneita tutkimuksia:

• Lappeenrannan teknillisen yliopiston koordinoima tutkimus lujien terästen hyödyntämisestä HCT-yhdistelmän runko- ja vetolaiteratkaisuissa. Lisätietoja: LUT-yliopisto professori Timo Björk, Jyki Oy Matti Kultala ja TAV Jarkko Schroderus
• Pirnes, Ville & Haataja, Mauri (2018). HCT-puutavarayhdistelmien ajoseuranta- ja stabiliteettitutkimus – Vetoaisamittaukset. >Linkki julkaisuun (pdf, 1,5 Mb). Lisätietoja: Oulun yliopisto projektipäällikkö Perttu Niskanen, puh. 050 350 6013 ja professori (emeritus) Mauri Haataja, Oulun yliopisto, puh. 050 350 2182

Linkkejä ^

• Traficom/HCT: www.traficom.fi/fi/pidemmat-ja-raskaammat-hct-rekat 
• Ruotsin HCT-tutkimus (Skogforsk): www.skogforsk.se/EnergiEffektivaTransporter
• Ruotsin HCT-tutkimus (CLOSER): https://closer.lindholmen.se/temaomraden/langvaga-multimodala-godstransporter/high-capacity-transport-hct

Lisätietoja puutavaran HCT-tutkimuksesta ^

Erikoistutkija Pirjo Venäläinen
Metsäteho Oy
puh. 040 8214 942
[email protected]