Metsäteho Oy:ssä laskettiin, että 2000-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön keskimäärin runsaat 7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuosittain. Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä ensiharvennuspuun osuus on ollut keskimäärin 14 prosenttia. Tehtyjen laskelmien perusteella voidaan sanoa, että ensiharvennuspuu on ollut merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle 2000-luvulla. Jatkossakaan ensiharvennuspuun roolia metsäteollisuuden puuhuollossa ei saa väheksyä.
Ensiharvennuspuun hakkuumäärien lisäksi Metsätehon selvityksessä kartoitettiin ensiharvennusten korjuuoloja 2000-luvulla. Korjuuolotarkastelut tehtiin puulajeittain ja metsäkeskuksittain. Selvityksessä oli käytettävissä runsaat 40 000 ensiharvennusleimikkoa.
Ensiharvennusten korjuuolot vaihtelivat runsaasti alueittain: Metsäkeskuksittain parhaimmat ensiharvennuspuun korjuuolot olivat Häme-Uudellamaalla, jossa poistuman keskikoko ja hakkuukertymä ovat olleet korkeimmat (keskimäärin 91 dm³; 55 m³/ha) ja metsäkuljetusmatkat lyhimmät (keskimäärin 267 m). Hyviä korjuuoloja selittää ensiharvennuskuusikoiden suhteellisen korkea määrä ja turvemaahakkuiden vähyys.
Vastaavasti heikoimmat ensiharvennuspuun korjuuolot olivat Pohjois-Pohjanmaalla, jossa poistuman keskikoko ja hakkuukertymä ovat olleet matalat (keskimäärin 69 dm³; 42 m³/ha) ja metsäkuljetusmatkat pisimmät (keskimäärin 341 m). Heikkojen korjuuolojen taustalla on turvemaahakkuiden runsaus ja ensiharvennusmänniköiden korkea määrä.
Jotta ensiharvennuspuuta kyetään korjaamaan ja käyttämään jatkossakin, on ensiharvennuspuun korjuuta tehostettava; keinoja tähän ovat muun muassa korjuuolojen parantaminen ja korjuun rationalisointi:
- Oikein suoritettu taimikonhoito
- Hakkuuta haittaavan alikasvoksen ennakkoraivaus
- Kuitupuukokoisten puiden joukkokäsittely
- Integroitu puunkorjuu
- Korjattavien puutavaralajien vähentäminen
- Kuormainvaakamittaus
- Ensiharvennuksen hallittu viivyttäminen
- Voimakas laatuharvennus.
Oheismateliaali:
Tuloskalvosarja 2011 02 Ensiharvennukset metsäteollisuuden raaka-ainelähteenä
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy
040 528 4359
heikki.pajuoja(at)metsateho.fi