Hakkuukoneen sijaintitiedon avulla pystytään tuottamaan laskennallisesti mm. hakattujen kuvioiden aluerajaukset, ajouraverkostot ja ajouratunnuksia. MMM Mikko Hakalan maisterintutkielmassa määritettiin operatiivisten hakkuukonekuvioiden rajausten osuvuutta koko Suomen mittakaavassa. Kuvioinnin tarkkuus on riittävä metsävaratietojen ajantasaistukseen. Työn perusteella myös laskennalliset, koko kuvion kattavat ajouratunnukset ovat käyttökelpoisia puunkorjuun laadun arvioinnissa.
Metsätehon kuviointialgoritmilla hakkuukoneen runkokohtaisista sijaintitiedoista tuotetut hakkuukonekuviot tarjoavat kattavaa ja ajantasaista tietoa Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen ylläpitoon. MMM Mikko Hakalan maisterintutkielmassa validoitiin automaattisten hakkuukonekuvioiden tarkkuutta ortoilmakuviin nähden aineistolla, johon kuului 320 korjuulohkoa eri puolilta Suomea. Hakkuukonekuvioiden pinta-alat olivat keskimäärin 2,4 % suurempia kuin ilmakuvilta digitoidut referenssikuviot, kun kuvioiden koko oli yli 0,75 ha. Merkittävää hakkuutapakohtaista vaihtelua ei havaittu.
Työn toisena aiheena tutkittiin automaattisesti tuotetuilta ajouraverkostoilta laskettujen ajouratunnusten käyttömahdollisuuksia puunkorjuun laadunhallinnassa. Ajoura-aineisto sisälsi kaikkiaan noin 3000 korjuulohkoa, joille tuotettiin laskennallisesti ajouraverkostot, niiden pituudet ja edelleen keskimääräiset uravälit koko kuvion alueelta. Tuloksien pohjalta Hakala arvioi, että laskennallisia ajouratunnuksia voidaan pitää luotettavina yli 0,75 ha kuvioilla, jolloin harvennushakkuilla kuvioiden keskimääräinen ajouraväli oli 21,0 m. Tämä osoittaa, että keskimääräinen ajouraväli noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia.
Lisäksi työssä jäljiteltiin Suomen metsäkeskuksen korjuujäljen tarkastuksen maastokoealamittausta laskennallisesti. Maastomittauksessa sijoitetaan kymmenen koealaa kuvion pisimmälle lävistäjälle. Koko aineiston ajouraverkostoille laskettiin myös tällä tavoin ajouravälit, ja ne olivat keskimäärin noin 4 % suurempia kuin koko kuvion ajouraverkostolta lasketut uravälit.
Työn yhteenvetona Hakala toteaa hakkuukonekuvioiden tarkkuuden riittävän hyväksi metsävaratietojen ylläpitoon. Työ osoittaa, että automaattisesti lasketut ajouratunnukset soveltuvat käytettäväksi puunkorjuun laadunhallinnassa. Koko kuvion näytteistys ajouratunnusten laskennassa lisää tuloksen edustavuutta ja sitä kautta parantaa luotettavuutta. Kaiken kaikkiaan automatisoitu ajouratunnusten laskenta mahdollistaa kattavan ja objektiivisen laadun seurannan operatiivisessa puunkorjuussa sekä kuvio- että alueellisella tasolla.
Julkaisut
Maisterintutkielma on saatavissa Helda-kirjastossa.
Lisätietoja
erikoistutkija Kirsi Riekki
[email protected]
puh. 040 6607802
Metsäteho Oy