Hakkuupään sijaintitietoa voidaan käyttää mm. metsävaratietojen tarkempaan tuottamiseen ja päivittämiseen, hakkuukuvioiden ja erityiskohteiden rajaamiseen sekä poistettujen runkojen määrän ja sijaintien todentamiseen suojavyöhykkeiden läheisyydestä. Tiedon käyttöä varten sekä hakkuupään että hakkuukoneen paikannustarkkuuden on oltava riittävää.
Metsätalousinsinööri (AMK) Eemeli Taipaleen AMK-opinnäytetyössä tutkittiin hakkuupään sijaintitarkkuutta tyypillisen kokoluokan korjuukohteilla, joilla hakkuukone etenee melko pitkiä ajouraosuuksia kerrallaan. Työssä oli kolme eri hakkuupään sijaintivaihtoehtoa:
- Tarkennettu hakkuupään sijaintitieto (Melkas & Riekki 2017), joka laskettiin koneen ja puomin suuntatiedoista ja puomin mitatusta pituudesta ilman ulointa jatkovartta.
- joka laskettiin kuten vaihtoehdossa 1), mutta koko puomin pituuden vakioarvolla.
- Hakkuupään WGS 84 -koordinaatit hpr-tiedostoista sellaisenaan.
Hakkuupään sijaintivaihtoehdoille määritettiin sijaintitarkkuudet referenssikantoihin nähden. Aineisto sisälsi kaikkiaan yli 2200 kanto-runko-vastinparia ja tutkimusalueet oli jaettu maasto-ominaisuuksien mukaisesti 22 koealaan.
Tarkennettu hakkuupään sijaintitieto (vaihtoehto 1) tuotti parhaat tulokset. Sen keskimääräinen sijaintitarkkuus oli maasto-ominaisuuksiltaan parhailla koealoilla noin 2,8 m ja koko aineistossa 3,9 m. Puomin pituuden vakioarvon käyttäminen mitatun pituuden sijaan (vaihtoehto 2) heikensi keskimääräistä sijaintitarkkuutta vain noin 0,3 m. Sen sijaan hpr-tietojen käyttö sellaisenaan (vaihtoehto 3) tuotti 5,2 m sijaintitarkkuuden. Sijainnin tarkennuslaskenta toimi parhaiten systemaattisesti edenneessä hakkuussa.
Katve maasto-olosuhteissa heikensi merkittävästi, keskimäärin vähintään 2,2 m, hakkuupään sijaintitarkkuutta referensseihin nähden. Hakkuukoneen paikannustarkkuuteen vaikutti katveiden lisäksi myös käytettävissä olevien paikannussatelliittien lukumäärä. Tulosten yhteenvetona todettiin, että hakkuukoneen paikannustarkkuuden vaihtelu eri maasto-olosuhteissa heikentää yksittäisenä tekijänä eniten hakkuupään sijaintitarkkuutta. Näin ollen hakkuupään sijaintitarkkuutta voidaan parantaa sekä hakkuukoneen paikannuksen kautta että puomin tarkan pituuden avulla.
AMK-opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa ja on saatavissa osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526224.
Julkaisu
Metsätehon tuloskalvosarja 1/2022: Hakkuupään sijaintitiedon tarkkuus
Lisätietoja
erikoistutkija Kirsi Riekki
[email protected]
puh. 040 6607802
Metsäteho Oy
tutkija Timo Melkas
[email protected]
puh. 040 7092901
Metsäteho Oy