Metsäteho on selvittänyt hakkuukonetietoja hyödyntäen hakkuumäärien vaihtelua työkauden aikana sekä toteutettujen hakkuiden kohdentumista eri kasvupaikoille ja lehtipuuvaltaisiin metsiin lintujen pesimäaikaisia hakkuita koskevien suositusten näkökulmasta.
Metsäalalla yleisesti käytössä oleva ja laajapohjaisena yhteistyönä laadittu Metsänkäsittely ja linnusto -opas sisältää suosituksia ja erilaisia luonnonhoidon keinoja, joilla parannetaan linnuston elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Lintujen pesinnän onnistumisen turvaamisen ajalliset ja paikalliset suositukset ovat riskiperustaisia. Hakkuita suositellaan välttämään pesimäaikana muun muassa rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä ja suuntaamaan ne mahdollisuuksien mukaan karuimmille metsätyypeille, joilla lintujen laji- ja yksilömäärät ovat reheviä kasvupaikkoja pienempiä. Pesimäajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä ajanjaksoa 15.4.–15.7. (Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7.)
Hakkuita on tehty viime vuosina keskimäärin noin 3,5 prosentilla metsämaan pinta-alasta, uudistushakkuita 0,8 prosentin ja kasvatushakkuita sekä muita hakkuita yhteensä 2,8 prosentin alalla.
Noin 16 % keskimääräisestä vuotuisesta hakkuupinta-alasta kohdistuu selvityksen perusteella lintujen pesimäajalle. Kuukausikohtaiset hakkuupinta-alat ovat tyypillisesti korkeimmillaan alkuvuodesta tammi-maaliskuussa ja laskevat pesimäaikana alimmilleen. Myös korpien ja rehevien lehtipuuvaltaisten metsien hakkuupinta-alat ja pinta-alaosuudet laskevat pesimäkaudelle. Rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä ja korvissa on tehty viime vuosina hakkuita pesimäkaudella keskimäärin noin 7 300 hehtaarilla. Se on alle 8 % rehevien lehtipuuvaltaisten metsien ja korpien vuotuisista hakkuista ja noin 1,1 % vuotuisesta kokonaishakkuupinta-alasta. Hakkuut eivät näytä suuntautuvan pesimäaikana erityisesti kuivahkoille ja kuiville kasvupaikoille.
Siirtymisen riskiperustaisesti valituista ja kohdennetuista pesimäaikaisista hakkuusuosituksista puunkorjuun täyskieltoon arvioitiin vuonna 2020 tehdyssä selvityksessä voivan aiheuttaa puunhankinnalle vuosittain lisäkustannuksia jopa 170–190 miljoonaa euroa, ja työn kausiluonteisuuden lisääntymisen vaikeuttavan entisestään ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Pääomakustannusten merkittävän nousun myötä lisäkustannusten voidaan arvioida kasvaneen yli 20 prosenttia vuoden 2020 tasosta. Kyseinen selvitys keskittyi lähinnä puunhankinnan kustannusten tarkasteluun, siinä ei arvioitu mahdollisia muita arvoketjuun kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia.
Linkit Metsänkäsittely ja linnusto -oppaaseen ja sen päivitystä koskevaan tiedotteeseen:
Oppaan päivityksen aloittamisessa on otettu aikalisä syksyllä 2025 MMM:n Lintujen pesintäaikana tapahtuvien hakkuiden vaikutuksia arvioivan työryhmän työn takia.
Julkaisut
Aiemmin julkaisemattomat työt
Lisätietoja
Markus Strandström
Metsäteho Oy
puh. 040 571 3893
[email protected]