Julkaisut
Metsätehon tuloskalvosarja 1/2026: Jäävän puuston estimointi ensiharvennuksella hakkuukonetiedon avulla (pdf 0,9 Mt)
Artikkeli julkaistu Silva Fennicassa: Tarvainen R. et al. (2025) Estimating stand variables in first-thinnings using harvester data
Tiivistelmä
- Ensiharvennuksen toteutuksen laatu vaikuttaa merkittävästi puuston jatkokehitykseen.
- Puunkorjuun laadunseurantaa toteutetaan nykyisin pääasiassa maastossa tapahtuvilla arvioinneilla. Arvioinnit kattavat vain osan korjuukohteista ja tunnetusti maastotyö on hidasta ja kallista.
- Metsäkonevalmistajien tarjoamat uusimmat tarkkuuspaikannusjärjestelmät hakkuukoneissa mahdollistavat kaadettujen puiden sijaintien määrittämisen keskimäärin 0,5 m tarkkuudella (Ylä-Pöntinen ym. 2025). Tämä avaa aiempaa parempia mahdollisuuksia harvennusvoimakkuuden automaattiseen seurantaan koneiden tallentaman tiedon avulla.
- Tämän työn tavoitteena oli tarkastella ensiharvennuksella puiden otantamenetelmää, jossa tarkkuuspaikannetusta hakkuukoneaineistosta tunnistetaan ajouralta kaadetut puut. Ajourapuita käytetään otoksena kuvaamaan koko kuvion lähtöpuustoa.
- Otantamenetelmällä estimoitiin lähtö- ja jäävän puuston runkolukua, läpimittajakaumaa ja pohjapinta-alaa.
- Tutkimuksen aineistona käytettiin seitsemää ensiharvennettua mittausaluetta, joista jokaisen pinta-ala oli noin 1 ha ja joiden jäävä puusto oli mitattu maastossa referenssiaineistoksi.
- Tulosten perusteella läpimittajakaumat olivat tilastollisesti ja visuaalisesti hyvin yhdenmukaisia.
- Visuaalinen tarkastelu kuitenkin osoitti suurempien läpimittaestimaattien aliarvion, mikä vaikutti pohjapinta-alojen estimaatteihin.
- Tuloksissa oli myös mittausaluekohtaista vaihtelua, jonka syiden selvittäminen edellyttää jatkotutkimusta.
- Yleisesti ottaen, ajourapuuston tunnistamiseen perustuva otantamenetelmä on periaatteeltaan toimiva ensiharvennusten jäävän puuston tiheyden seurantaan.
Lisätietoja
tutkija Riku Tarvainen
[email protected]
puh. 044 276 6596
Metsäteho Oy
Rahoittaja
