Metsäteho

Puunhankinnan kehittämisyhtiö

Olet täällä: Alkuun » Julkaisut » Seminaarimateriaali » Kansainvälinen tutkijatapaaminen kesäkuussa

Kansainvälinen tutkijatapaaminen kesäkuussa

  • Koonnut Laura Kammonen
  • Metsätehon seminaarit 2/2017

Kesäkuussa, 14.-16.6.2017, järjestettiin kahden kansainvälisen tutkijakollektiivin, NOFOBEn ja NB-NORDin, kokous Lappeenrannassa. Ohjelman teemana oli “Industrial Scale Bioeconomy and its Requirements”, jonka esittelyyn Lappeenrannan, Imatran ja Joutseno ympäristö tarjosi erinomaisen mahdollisuuden, sillä alueella käytetään puuta yli 16 milj. m3 vuodessa. Kokouspaikkana toimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Konferenssissa oli sekä laajempia ulkopuolisia alustuksia ajankohtaisiin aiheesiin että tutkijoiden tiivistelmiä omista tutkimushankkeistaan (35 kpl). Retkeilyllä tutustuttiin alueen tuotanto- ja tutkimuslaitoksiin sekä HCT-rekkoihin.

Konferenssiin osallistui noin 50 tutkijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Latviasta. Metsäteho vastasi puitteiden ja ohjelman järjestämisestä.

Kaikki esitykset ovat nähtävillä konferenssin sivulla.

 

Ylijohtaja Juha S. Niemelä (maa- ja metsätalousministeriö) kertoi biotalouden toteutuksesta ja näkymistä Suomessa. Biotalousstrategia sekä hallituksen kärkihankkeet alleviivaavat vahvaa ratkaisuhakuisuutta kestävään tulevaisuuteen, ja niillä on merkittävä vaikutus metsäalaan ja metsien käyttöön sekä tällä hetkellä erityisesti metsätiedon keruuseen ja hyödyntämismahdollisuuksiin.  Esitys.

 

Vice President Heikki Ilvespää (UPM-Kymmene) valotti yritysten kehitys- ja tutkimusroolia biotalouden ratkaisuissa. Yritysten haasteena on kehittää uuden ajan tuotteita ja palveluita sekä omaa osaamistaan, samalla kun esimerkiksi digitalisaatio ja vastuullisuusasioiden nousu muuttavat toimintaympäristöä, -malleja ja kuluttajakäyttäytymistä. Esitys.

 

Retkeilyllä osallistujat pääsivät tutustumaan UPM:n ja Metsä Groupin käyttämiin HCT-rekkoihin ja Kaukaan tehdasalueeseen. Lisäksi Imatralla vierailtiin Stora Enson tutkimuskeskuksessa, jossa kuultiin mm. kuinka laajasti tällä hetkellä tutkitaan puumateriaalin hyödyntämistä erilaisissa tulevaisuuden tuotteissa sekä miten tuotteiden elinkaaria arvioidaan.

 

Tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen (Metsäteho) kertoi puuhuollon digitalisaatiosta Suomessa. Digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan saada aikaan merkittävää lisäarvoa koko ketjun osalta. Tällä hetkellä tutkitaan mm. laserkeilausteknologian hyödyntämistä, hakkuukonetietoa, tietiedon keräämistä ja heterogeenisen datan muuntamisen alustaa. Esitys.

 

Professori Kaisu Puumalainen (LUT) kertoi yritysvastuun evoluutiosta Suomen metsäteollisuudessa. Globaalit haasteet (mm. ympäristö, ilmastonmuutos), tiedon välittämisen helppous ja markkinoiden globalisoituminen ovat merkittävästi lisänneet vastuullisuusasioiden nousua, ja tämä tulee vaikuttamaan yritysten toimintaan ja yritysvastuun huomioimiseen. Esitys.

 

Kehitysjohtaja Kalle Kärhä (Stora Enso). Metsäalan yrittäjien ja metsäteollisuuden yhteisenä toiveena on alan kausivaihtelun vähentäminen. Sääolot ovat merkittävin yksittäinen syy kausivaihteluun. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin useita keinoja tasata kausittaisia eroja. Esitys.

 

Tutkimusjohtaja Magnus Thor (Skogforsk). Skogforskin 2014-2016 tekemän strategisen tutkimusohjelman tavoitteena oli parantaa metsätalouden tuottavuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät saavutukset liittyivät digitaalisiin maastomalleihin, päätöstukijärjestelmiin, metsäkoneinnovaatioihin ja kehittyneisiin maanmuokkausmenetelmiin. Esitys.