Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että vuonna 2020 puupolttoaineiden primäärikäyttö Suomessa on 93-97 terawattituntia (TWh), josta metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu yhteensä 12 milj. m3 eli noin 24 TWh. Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n selvityksessä pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella tarkasteltuna. Tässä katsauksessa raportoidaan tehdyn selvityksen päätulokset.
Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008
Niin puunkorjuun kuin kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat merkittävästi verrattuna vuoden 2007 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa harvennushakkuista tulevan puumäärän osuus kasvoi. Rauta- ja vesitiekuljetuksen suhteelliset osuudet kuljetusmäärästä nousivat hiukan.
Feedstock Supply Chain CO2 -eq Emissions
As a part of climate and renewable energy policies, national targets are being set for minimum shares of renewable fuels of total traffic fuel consumption. The EU is planning to introduce sustainability requirements including minimum targets for greenhouse gas (GHG) reduction to be achieved by liquid traffic biofuels. Forest residues have been gaining interest in being used as a feedstock for liquid biofuels. There are only a few comprehensive studies on GHG emissions available, therefore Metsäteho Oy undertook a case study of the feedstock supply chain of GHG emissions in forest chip production. Feedstock supply chain is only a part of the entire ”stump-to-wheel” production chain of liquid traffic biofuel. Nevertheless, forest residues already look promising as a feedstock for biomass-to-liquid traffic fuel in terms of GHG reduction and energy efficiency.
Puutavaran mittausmenetelmät vuonna 2007
Puutavaran mittausmenetelmätilasto seuraa kotimaisen raakapuun mittausmenetelmien käytön laajuutta ja eri menetelmien osuuksia vuosittain. Hakkuukonemittauksen asema päämittausmenetelmänä on säilynyt ennallaan. Yksityismetsien hankinta- ja käteiskauppapuiden osalta puutavaran luovutusmittaus on siirtynyt pitkälti tehtaalle. Keskeisimmät puutavaranmittausta koskevat uudistukset vuonna 2007 koskivat hakkuukonemittauksen uudistamista rungon tyven kuutioinnin ja tarkistusmittauksen osalta sekä kuitupuun nappuloinnissa sovellettavien keskusmuotolukujen funktiointia.
Puunkorjuun tehostaminen nuorissa metsissä
Jotta pieniläpimittaisen aines- ja energiapuun korjuumääriä nuorista metsistä kyettäisiin nostamaan, on puunkorjuuta pystyttävä tehostamaan. Monia tehostamiskeinoja pieniläpimittaisen puun korjuuseen on esitetty. Useita tehostamiskeinoja ei kuitenkaan ole sovellettu kunnolla käytäntöön. Tutkimuksessa listattiin esitetyt puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä ja selvitettiin eri toimijoiden näkemykset esitetyistä tehostamiskeinoista. Tässä katsauksessa esitetään tehdyn tutkimuksen päätulokset.
Metsänhoito vuonna 2007
Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2007
Puunkorjuun yksikkökustannukset pysyivät ennallaan ja puutavaran kaukokuljetuksen nousivat hiukan verrattuna vuoden 2006 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa uudistushakkuusta tulevan puumäärän osuus kasvoi. Rautatiekuljetuksen suhteellinen osuus kuljetusmäärästä nousi ja autokuljetuksen osuus laski hienokseltaan.
Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa
Laajavastuiset yrittäjät alihankintaverkostoineen vastaavat jo joka kolmannesta korjatusta puukuutiometristä sekä merkittävästä osasta puutavaran kuljetuksia, metsänhoitotöitä ja energiapuun hankintaa. Yrittäjien toiminta on monimuotoista ja vahvassa kasvussa. Liiketoimintamallit, yrittäjien tarjoamat palvelut ja toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmät ovat avainkysymyksiä mietittäessä puun toimitusketjujen tehokkuutta. Laajavastuisen yrittäjyyden kuvaa selvitettiin Metsätehon kyselytutkimuksessa.
Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali
Turvemailla tehtyjen harvennushakkuiden määrä on ollut jo pitkään hakkuutarvetta pienempi. Kiinnostus suometsien hyödyntämiseen on kuitenkin lisääntynyt hakkuumahdollisuuksien kasvun myötä. Tutkimuksessa selvitettiin ojitettujen turvemaiden metsäkeskuskohtaiset ensiharvennuspotentiaalit sekä aines- että energiapuun osalta. Lisäksi tehtiin laskelmat puunkorjuun taloudellisuudesta. Tässä katsauksessa kuvataan tehdyn tutkimuksen päätulokset.
Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali
Metsätyövoiman tarve
Metsäalan työvoimatarvetta on arvioitu aika-ajoin 1970-luvulta lähtien. Savotta-nimen saaneet tarvelaskelmat perustuvat arvioihin työsuoritteiden kehityksestä sekä olosuhde- ja tuottavuustietoihin. Ne kattavat metsänhoidon, puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen sekä toimihenkilötyön työvoimatarpeen. Tässä katsauksessa esitetään vuoteen 2015 ulottuvien laskelmien tulokset (Savotta 2015). Tulokset on luovutettu opetusministeriön asettaman Metsäsektorin koulutuksen kehittämistarpeet -työryhmän käyttöön.