Laajavastuiset yrittäjät alihankintaverkostoineen vastaavat jo joka kolmannesta korjatusta puukuutiometristä sekä merkittävästä osasta puutavaran kuljetuksia, metsänhoitotöitä ja energiapuun hankintaa. Yrittäjien toiminta on monimuotoista ja vahvassa kasvussa. Liiketoimintamallit, yrittäjien tarjoamat palvelut ja toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmät ovat avainkysymyksiä mietittäessä puun toimitusketjujen tehokkuutta. Laajavastuisen yrittäjyyden kuvaa selvitettiin Metsätehon kyselytutkimuksessa.
Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali
Turvemailla tehtyjen harvennushakkuiden määrä on ollut jo pitkään hakkuutarvetta pienempi. Kiinnostus suometsien hyödyntämiseen on kuitenkin lisääntynyt hakkuumahdollisuuksien kasvun myötä. Tutkimuksessa selvitettiin ojitettujen turvemaiden metsäkeskuskohtaiset ensiharvennuspotentiaalit sekä aines- että energiapuun osalta. Lisäksi tehtiin laskelmat puunkorjuun taloudellisuudesta. Tässä katsauksessa kuvataan tehdyn tutkimuksen päätulokset.
Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali
Metsätyövoiman tarve
Metsäalan työvoimatarvetta on arvioitu aika-ajoin 1970-luvulta lähtien. Savotta-nimen saaneet tarvelaskelmat perustuvat arvioihin työsuoritteiden kehityksestä sekä olosuhde- ja tuottavuustietoihin. Ne kattavat metsänhoidon, puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen sekä toimihenkilötyön työvoimatarpeen. Tässä katsauksessa esitetään vuoteen 2015 ulottuvien laskelmien tulokset (Savotta 2015). Tulokset on luovutettu opetusministeriön asettaman Metsäsektorin koulutuksen kehittämistarpeet -työryhmän käyttöön.
Metsänhoito vuonna 2006
Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2006
Puunkorjuun yksikkökustannukset laskivat ja puutavaran kaukokuljetuksen nousivat hienokseltaan verrattuna vuoden 2005 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa harvennushakkuiden osuus kasvoi vähäisesti. Rautatiekuljetuksen suhteellinen osuus kuljetusmäärästä nousi ja autokuljetuksen laski hieman.
Metsähakkeen tuotantokalusto vuonna 2007 ja tulevaisuudessa
Metsähakkeen tuotanto ja käyttö ovat kasvaneet rivakasti 2000-luvulla Suomessa, ja kasvu on vahvaa jatkossakin. Metsähakkeen tuotantokaluston määrästä on esitetty joitakin lukuja. Esitetyt luvut perustuvat valtaosin arvioihin, eivätkä ole kaikilta osin luotettavia. Metsäteho Oy:n tutkimuksessa kartoitettiin energialaitosten käyttämän metsähakkeen tuotantokalusto Suomessa vuonna 2007. Lisäksi tarkasteltiin kalustotarvetta metsähakkeen tuotannossa tulevina vuosina. Tässä katsauksessa kuvataan tehdyn tutkimuksen päätulokset.
Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa
Korjurin kannattavuutta puunkorjuussa on tarkasteltu monissa eri tutkimuksissa, mutta laajoja, pitkän aikavälin seurantatutkimuksia korjureista on tehty hyvin vähän. Yhtenä korjurin vahvuutena on pidetty pienempiä siirtokustannuksia verrattuna korjuuketjuun. Korjureiden siirtomatkoja, -aikoja tai -kustannuksia ei ole kuitenkaan raportoitu aiemmissa tutkimuksissa. Metsäteho Oy:ssä tehtiin seurantatutkimus korjureista ainespuun korjuussa sekä tarkasteltiin korjureiden siirtoja ja korjuuoloja. Tässä katsauksessa esitetään tutkimusten päätulokset.
Puutavaran mittausmenetelmät 2006
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet tilastoidaan vuosittain eri menetelmien käytön laajuuden selvittämiseksi. Hakkuukonemittauksen asema päämittausmenetelmänä on säilynyt ennallaan. Yksityismetsien hankinta- ja käteiskauppapuiden osalta puutavaran luovutusmittaus on siirtynyt pitkälti tehtaalle.
Tela-alustaiset kaivukoneet hakkuilla
Tela-alustaisten kaivukoneiden käyttö hakkuutyössä on suhteellisen vähäistä Suomessa. Maailmalla kaivukoneita käytetään sen sijaan hyvin yleisesti hakkuukoneen peruskoneena. Tutkimuksessa kartoitettiin nykyisin hakkuilla olevien kaivukoneiden lukumäärä Suomessa ja selvitettiin, minkälaisella kaivukoneharvesterikalustolla ja minkälaisissa korjuuoloissa hakkuita tehdään. Lisäksi tutkittiin, mitkä ovat tärkeimmät syyt kaivukoneiden vähäiseen käyttöön hakkuilla ja arvioitiin, miten kaivukoneharvestereiden lukumäärä kehittyy tulevaisuudessa. Tässä katsauksessa kuvataan tutkimuksen päätulokset.
Numeeriset ilmakuvat taimikon perkaustarpeen määrittämisessä
Kaukokartoitusmenetelmiä hyödynnetään laajasti metsävarojen inventoinnissa ja metsätalouden suunnittelussa. Digitaaliset kuva-aineistot antavat mahdollisuuksia automaattiseen tulkintaan ja niistä saadun tiedon tehokkaaseen yhdistelyyn muihin informaatiolähteisiin. Hyödyntämisen pääpaino on ollut varttuneiden metsien puustotunnusten arvioinnissa ja toimenpidesuunnittelussa. Metsänhoitotöiden toteutusta tukevia sovelluksia ei ole käytössä. Tutkimuksessa kokeiltiin numeeristen ilmakuvien hyödyntämistä taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä.
Numeeriset ilmakuvat taimikon perkaustarpeen määrittämisessä