Puuraaka-aineen tehokas hyödyntäminen edellyttää puun laatutunnusten luotettavaa mittausta ja tekniikkaa, joka mahdollistaa automaattisen lajittelun. Suurilla sahoilla sellaiseen on haettu ratkaisua röntgenlaitteistojen avulla. Nykyaikainen digitaalikuva-analyysiin perustuva konenäkötekniikka on tarjoamassa röntgeniä yksinkertaisemman ja helpommin sovellettavan ratkaisun. Sille arvioidaan kehittyvän laajasti sovelluksia niin puunhankintaketjussa kuin jatkojalostuksessa.
Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen
Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy vuoden 2005 lopussa. Siirtymäkauden ajaksi pinta-alaverotukseen jääneet metsänomistajat ovat hakanneet selvästi omistusosuuttaan enemmän, ja myyntiverotuksen heti valinneet ovat pidättäytyneet hakkuista. Tutkimuksessa selvitettiin skenaariolaskelmiin perustuen miten siirtymäkaudella realisoituneet tai sen lopulle ennakoidut hakkuut vaikuttavat eri veromuodon valinneiden metsänomistajien lyhyen ja pitkän aikavälin hakkuumahdollisuuksiin ja puuvarojen kehitykseen.
Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen
Ennakkoraivaus ja ensiharvennuspuunkorjuu talvella
Metsäteho selvitti alikasvoksen ja sen raivaustapojen vaikutuksia talviaikaisen ensiharvennuspuun korjuun tuottavuuteen, kustannuksiin ja korjuujälkeen. Tutkimuksessa oli mukana neljä erilaista raivaustapaa: metrin säde ainespuurunkojen ympäriltä raivattu, metrin säde ja muu hakkuuta haittaava alikasvos raivattu, metrin säde ja yli metrin pituinen alikasvos raivattu sekä kaikki alikasvospuut raivattu. Lisäksi puuta korjattiin raivaamattomilta koealoilta. Tässä katsauksessa kuvataan, milloin ja miten ennakkoraivaus on taloudellisesti kannattavaa tehdä, kun puuta korjataan ensiharvennusleimikosta talvella.
Metsänhoito vuonna 2004
Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2004
Puunkorjuu- ja kaukokuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä, kustannuksia ja korjuu- ja kuljetusmenetelmien osuuksia vuosittain. Puunkorjuun yksikkökustannukset laskivat 0,5 prosenttia, kun taas kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat 2,2 prosenttia edellisvuodesta. Puunkorjuussa harvennushakkuiden osuus kasvoi, ja puutavaran kaukokuljetuksessa rautatiekuljetuksen osuus kasvoi auto- ja vesitiekuljetusten osuuksien vähentyessä.
Erikoiskoneet haastavat yleiskonelinjan
Metsäkoneyritysten koon kasvu ei yksin takaa korjuuliiketoiminnan tehostumista. Samalla on hyödynnettävä mahdollisuudet nykyistä monipuolisemman konekaluston käyttöön. Pääomakustannuksiltaan edullisimman kalustokokoonpanon löytämiseksi tarvitaan alueellinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon koneiden suorituskyvyn lisäksi kausittaiset työmäärät ja hakkuiden rakenne. Näin voidaan arvioida sitä, kannattaako keskikokoisten korjuuketjujen rinnalle hankkia paikallisiin korjuuolosuhteisiin sopivia erikoiskoneita tai korjureita.
Ennakkoraivaustavan vaikutus korjuuoloihin ja raivauskustannuksiin
Metsätehossa tutkitaan alikasvoksen ennakkoraivaustapojen vaikutuksia ensiharvennuspuun korjuun kustannuksiin. Tutkimuksessa on mukana neljä erilaista raivaustapaa: metrin säde ainespuurunkojen ympäriltä raivattu, metrin säde ja muu hakkuuta haittaava alikasvos raivattu, metrin säde ja yli metrin pituinen alikasvos raivattu sekä kaikki alikasvospuut raivattu. Lisäksi puuta korjataan raivaamattomilta koealoilta. Tässä katsauksessa kuvataan eri raivaustapojen vaikutukset raivauskustannuksiin ja tuleviin korjuuoloihin.
Ennakkoraivaustavan vaikutus korjuuoloihin ja raivauskustannuksiin
Käykö taimikon perkaus koneella?
Uusi, nuoren taimikon käsittelyyn tarkoitettu reikäperkauslaite kehitettiin Suomessa 2000-luvun alussa. Perinteisestä koneperkauksesta poiketen leikkuuterää ei liikutella kasvatettavan taimen ympärillä, vaan keskeltä avoin kehikko lasketaan suoraan taimen päälle, ja ympärillä olevat terät katkaisevat kerralla vesat noin metrin säteeltä. Nuoressa taimikossa tehtävä eli ns. varhaisperkaus on tarpeen lähinnä viljavalla maalla ja taimikon vesoittuneissa osissa. Laitteen rakentaja on ilomantsilainen Pentin Paja Oy ja laitteen on ideoinut Kari Kuru, UPM Metsä. Terälaitteen kehikon halkaisija 215 cm, taimen aukon halkaisija 60 cm. Lamellien väliin joutuvat vesat katkaistaan kahden hydraulisylinterin käyttämällä moniteräisellä giljotiinilla.
Korjuun suunnittelu ja toteutus
Opas on tarkoitettu etenkin metsäkoneen kuljettajille, mutta myös toimihenkilöille ja metsäkoneyrittäjille.
Metsänhoito vuonna 2003
Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.