Presentation related to Metsäteho’s key competence/”Resources and Productivity of Wood Procurement”, 17 slides.
Tukkien hyvän katkontatuloksen edellytykset
Tukkien hyvän katkontatuloksen edellytykset
Raporttiin 195 ”Katkontatarkkuuden ylläpito hakkuukoneilla” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_195
Timber Scaling Methods Used in Finland 2005
Timber Scaling Methods Used in Finland 2005
Presentation related to Metsäteho’s key competence:/”Wood Procurement and Wood Handling Technology”, 12 slides.
Puutavaran mittauksen osuudet vuonna 2005
Puutavaran mittauksen osuudet vuonna 2005
Metsätehon asiantuntijatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 15 kalvoa.
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005
Metsätehon asiantuntijatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 10 kalvoa.
Puutavaran mittauksen tutkimus- ja kehitysohjelma
Raportissa on kuvattu puutavaran mittauksen tavoitetila – visio 2010 ja tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet.
Visiossa keskeisiä ovat runko- ja pölkkykohtaisten dimensioiden mittaustarkkuuden parantaminen, entistä pidemmälle menevä laatutunnusten havainnointi sekä eri vaiheissa tuotettavan informaation nykyistä tehokkaampi yhdistely ja hyödyntäminen puun ohjauksessa. Visio perustuu keskeisesti uuden teknologian hyödyntämiseen, pitkälle vietyyn automatisointiin ja mittauksen tehokkaaseen yhdistämiseen osaksi muuta puun käsittelyä. Uudella teknologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä erityisesti konenäköä sekä siihen liittyvää signaalinkäsittelyä ja mallinnusta.
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Raporttiin 187 ”Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta” liittyvä tuloskalvosarja, 33 kalvoa.
metsatehon_raportti_187
Harvennusvoimakkuus korjuujäljen osatekijänä
Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu yhteisten tarkastusmenetelmien käytöstä metsälakien valvonnassa. Tarkastusten ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valtakunnallisten tulosten kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain tarkastusten kattavuuden (otantaprosentit).
Harvennushakkuiden tarkastuksissa valvotaan metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun toteutuksen lainmukaisuutta sekä hakkuiden yleistä laatutasoa. Osalla tarkastettavista harvennushakkuukohteista (vähintään 30 kpl / metsäkeskus) korjuujälki mitataan tavanomaista tarkemmin systemaattiselta koealaverkostolta. Vuodesta 2005 alkaen nämä tarkemmat mittaukset laajenivat koskemaan myös energiapuuharvennuksia (10 kpl / metsäkeskus).
Sustainable Development in Forest Management in Finland
Behind the idea of sustainable development lies concern about the global conflict between general economic development and the need to conserve environmental resources. Since the UN Conference on Environment and Development in Rio de Janeiro in 1992, the aim of sustainable development has unanimously been understood as to adjust economic and social development to the framework of natural resources so that natural resources and the conditions for human development can be sustained into the future. Ecological, economic, and social aspects are seen as the three main components of sustainable development. The defining documents resulting from the conference are the Rio declaration, the Agenda 21 programme, the Framework Convention on Climate Change, the Convention on Biological Diversity and the Forest Principles. The programme and the related agreements are the basis for international development processes and national environment policies.
