Kestävän kehityksen ajatuksen taustalla on huoli nykysuuntaisen taloudellisen kehityksen ja ympäristöresurssien välisestä maailmanlaajuisesta ristiriidasta. Vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetystä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssista lähtien kestävän kehityksen tavoitteeksi on varsin yksimielisesti ymmärretty taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen sopeuttaminen luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät. Kestävän kehityksen katsotaan sisältävän ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Sitä määrittäviä perusasiakirjoja ovat kokouksessa aikaansaadut ns. Rion julistus, Agenda 21 -toimintaohjelma, ilmastonmuutoksen puitesopimus, biodiversiteettisopimus sekä ns. metsäperiaatteet. Ohjelma ja sopimukset ovat pohja kansainvälisille yhteistyöprosesseille ja kansalliselle ympäristö- ja elinkeinopolitiikalle.
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Tutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset ennakkoraivaustavat muuttavat korjuuoloja sekä mitkä ovat raivauskustannukset. Lisäksi tarkasteltiin, miten erityyppinen alikasvos ja sen ennakkoraivaus erilaisilla toteutustavoilla vaikuttavat hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuuteen ja kustannuksiin sekä korjuujälkeen talvella ja kesällä. Tavoitteena oli selvittää, milloin ja miten ensiharvennusmännikkö on raivattava. Pyrkimyksenä oli löytää kustannustehokkain raivaustapa erilaisiin ensiharvennusmänniköihin.
Sustainable Development in Forest Management in Finland
Sustainable Development in Forest management in Finland
Presentation related to Report 189: ”Sustainable Development in Forest Management in Finland”, 17 slides.
metsatehon_raportti_189
Kestävän kehityksen käsite metsänhoidossa ja käyttössä
Kestävän kehityksen käsite metsänhoidossa ja käyttössä
Raporttiin 188 ”Kestävän kehityksen käsite metsänhoidossa ja käytössä” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
metsatehon_raportti_188
Kuormainvaakojen punnitustarkkuus
Kuormainvaakojen punnitustarkkuus
Projektiin ”Kuormainvaakojen punnitustarkkuus” liittyvä tuloskalvosarja, 24 kalvoa.
Kantojen nosto ja luontaisen lehtipuun määrä uudistusaloilla
Kantojen nosto ja luontaisen lehtipuun määrä uudistusaloilla
Projektiin ”Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen
Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen
Katsaukseen ”Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen” liittyvä kalvosarja, 31 kalvoa.
Katsaus_15
Puuraaka-aineen lajitteluvaihtoehdot puun hankinta- ja käsittelyketjussa
Puuaineen ominaisuudet ovat erilaiset rungon eri osissa ja sekä metsiköittäinen että runkojenvälinen vaihtelu on suurta. Siksi tehokkaaseen lajittelutulokseen ei päästä pelkästään esimerkiksi kasvupaikan laatuun tai hakkuutapaan perustuvalla raaka-aineen erillään pidolla.
Puulajeista männyn puuaineen ominaisuudet vaihtelevat voimakkaimmin. Sellun kannalta ensiharvennusmännyn kuituominaisuudet ovat huonot suurta lujuutta edellyttävään armeerausmassaan. Siksi pääosin ensiharvennusmäntyä käsittävät kuitupuukuormat pyritään eräillä tehtailla tunnistamaan ja ottamaan erilleen. Myös pölkkyjen järeydenmukaista erottelua autokuormittain tai nipuittain tehdään jonkin verran.
Puuraaka-aineen lajitteluvaihtoehdot puun hankinta- ja käsittelyketjussa
Metsänhoito vuonna 2004
Metsätehon tilastoinnin asiantuntjatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
Puun mittauksen visio 2010
Projektiin ”Puun mittauksen visio 2010” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
