Etelä- ja Länsi-Suomessa keskimäärin joka kuudes päätehakkuuikäinen kuusi on lahovikainen, itäisellä Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla peräti joka kolmas. Lahon puun määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Lahon yleisin aiheuttaja on juurikääpäsieni. Sen aikaansaamaa lahoa ei voida kokonaan poistaa, mutta lisääntymistä voidaan hidastaa käsittelemällä hakattujen puiden kannot kesähakkuissa biologisella torjunta-aineella, harmaaorvakkasieni-itiöliuoksella.
Kuormatilojen kehittäminen energiapuun kuljetusta varten
Selvitys tehtiin Bioenergian tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksiannosta. Eri tutkimushankkeista saatujen tietojen perusteella oli pääteltävissä, että puupolttoaineen tuotannossa tulee kyseeseen useita vaihtoehtoisia tuotantoketjuja, joissa käsitellään eriasteisesti jalostettua puupolttoainetta yksinään tai yhdessä ainespuun kanssa. Karsimattomalla puutavaralla ja hakkuutähteillä kuorman tiiviys jää niin pieneksi, että kuljetusyksikköjen kantavuutta ei voida hyödyntää täysimääräisesti. Se johtaa suuriin kuljetuskustannuksiin. Kokopuumenetelmissä korjuuvaiheen kustannukset ovat noin puolet ja kaukokuljetuksen noin neljännes kokonaistuotantokustannuksista, ja näitä vaiheita tehostamalla voidaan parantaa puupolttoaineen kilpailukykyä.
Tavoitteena oli tarkastella kuormankoon vaikutusta puupolttoaineiden tuotantokustannuksiin metsä- ja kaukokuljetuksessa, kartoittaa kuormankoon suurentamisen mahdollisuuksia ja osoittaa kehittämisen painoalueita.
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki
Tässä raportissa tarkastellaan koneellisen harvennushakkuun vaurioita tuottavuustutkimuksen tukena. Kyseessä ei ole varsinainen hakkuujäljen tutkimus. Tarkastelu antaa kuitenkin viitteitä yleisestikin koneellisen harvennushakkuun työnjäljen tasosta. Hakkuujäljellä tarkoitetaan puusto- ja maastovaurioita, jäävän puuston tiheyttä sekä ajouraleveyttä ja -väliä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pääasiassa 20 metrin ajouraväliin perustuvaa hakkuumenetelmää. Lisäksi aineistoa kerättiin 30 metrin uraväliin perustuvasta hakkuumenetelmästä. Aineisto jakaantuu likipitäen puoleksi kesä- ja talviaineiston kesken. Hakkuukoneet jaettiin kolmeen kokoluokkaan seuraavasti: isot yleiskoneet, yleiskoneet ja harvennuskoneet.
Pienen puun hankintamenetelmät Kanadassa ja Yhdysvaltojen länsirannikolla – tutustumismatka
Matkan tavoitteena oli tutustua pienen puun hankintatekniikoihin Kanadassa ja USA:ssa. Aiheen kannalta otollisimmiksi kohteiksi matkan suunnitteluvaiheessa todettiin Kanadassa Ontarion ja Québecin alueet ja USA:ssa länsirannikon osavaltiot Oregon ja Washington. Näillä alueilla harjoitetaan intensiivistä pienen puun jalostukseen perustuvaa metsäteollisuustuotantoa ja siihen liittyvää koneenrakentamista. Kehittämistyössä erityisen kiinnostuksen kohteena näillä alueilla on pienen puun hankinta teollisuudelle.
Pienen puun hankintamenetelmät Kanadassa ja Yhdysvaltojen länsirannikolla – tutustumismatka
Latvusmassan pituussuuntainen jakauma
Tutkimuksessa kehitettiin hakkuussa poistettavan puuston latvusmassan pituussuuntaista jakaumaa kuvaava malli männylle, kuuselle ja koivulle. Laadinta-aineistoon sisältyi 6500 kaatokoepuuta yhteensä 130:stä eri kehitysvaihetta edustavasta leimikosta.
Tavoitteena oli luoda malli, joka tuottaa mahdollisimman tarkan runkokohtaisen estimaatin elävän latvuksen kuivamassan suhteelliselle kertymälle tietyllä suhteellisella etäisyydellä latvan kärjestä. Tutkimuksessa testattiin, kuinka tarkasti empiirisiin havaintoihin sovitetut Weibull- ja beta-jakaumien kertymäfunktiot noudattavat todellista latvusmassan kertymää runko- ja leimikkotasolla. Sovitustarkkuuden lisäksi tarkasteltiin kiinteisiin ja puutunnuksien pohjalta ennustettuihin jakaumaparametreihin perustuvien kertymäestimaattien runko- ja leimikkokohtaista tarkkuutta.
Hakkuutähteiden sijoittelun vaikutus hakkuuajanmenekkiin ja maanmuokkaustulokseen
Tavanomaisessa koneellisessa hakkuussa puut karsitaan koneen edessä. Hakkuutähteet painuvat tällöin tiiviiksi matoksi ajouralla koneen liikkuessa eteenpäin. Tällä pyritään parantamaan maaperän kantavuutta sekä vähentämään juuristovaurioita. On kuitenkin pantu merkille, että hakkuutähteet sijaitessaan kokoonpainuneina ajouralla vaikeuttavat maanmuokkausta. Sen takia joudutaan muokkauksessa usein käyttämään järeitä menetelmiä metsänuudistamistuloksen varmistamiseksi, mikä taas johtaa maisemallisesti epätyydyttävään muokkausjälkeen. Lisäksi röykkiöissä sijaitsevat hakkuutähteet hankaloittavat liikkumista päätehakkuualoilla ja edistävät ravinteiden huuhtoutumista pohjavesiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli esitutkimusluonteisesti selvittää, voidaanko hakkuutähteiden levittelyllä, kasauksella tai talteenotolla vaikuttaa maanmuokkaustulokseen, sekä tarkastella sitä, miten eri menetelmät vaikuttavat hakkuun ajanmenekkiin ja tuottavuuteen.
Hakkuutähteiden sijoittelun vaikutus hakkuuajanmenekkiin ja maanmuokkaustulokseen
Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen
Puutavaran tilavuuspaino tarvitaan muunnettaessa puutavaraerän paino tilavuudeksi. Tilavuuspaino kuvaa myös puutavaran tuoreutta. Jotta painoon perustuvaa mittausta voitaisiin käyttää myös pienten erien mittaukseen, tulisi tilavuuspaino voida määrittää ilman otantaa, esim. sopivalla laskentamallilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjallisuuden perusteella mahdollisuudet männyn, kuusen ja koivun tilavuuspainon mallitukseen. Lisäksi kerättiin suppea tutkimusaineisto, jolla kokeiltiin puutavaraerän tilavuuspainon määritystä puunhankinnan hteydessä kerättävillä tunnuksilla.
Peterson Pacific -haketusketjun optimointi
Simuloinneissa tehdään monimutkaisten systeemien toimintaa jäljitteleviä kokeita matemaattisilla malleilla jonkin aikavälin aikana. Simuloinnilla saatu ratkaisu ei koskaan ole tarkka, mutta useimmiten menetelmä on riittävän tarkka käytännön tarpeisiin. Usein simulointia joudutaan käyttämään tilanteissa, joissa ongelman dynaamisuuden, satunnaisuuden tai epälineaarisuuden takia todellisuutta kuvaavaa mallia on hankala esittää ja käsitellä matemaattisessa muodossa.
Puupolttoaineen ja selluhakkeen integroitu tuotanto ketjukarsinta-kuorintatekniikalla
Hankkeessa kehitettiin pienikokoiselle kuitupuulle ketjukarsinta-kuorintaan perustuva hankintamenetelmä. Menetelmässä puut karsitaan tarvittaessa ja kuoritaan ketjukarsija-kuorijalla ennen haketusta yhdellä koneella. Hankkeen toteuttivat Metsäteho Oy, Metsäntutkimuslaitos ja VTT Energia yhteistyössä Pertti Szepaniak Oy:n ja Enso Oy:n kanssa.
Puupolttoaineen ja selluhakkeen integroitu tuotanto ketjukarsinta-kuorintatekniikalla