Korjuri on arvioitu useassa selvityksessä perinteistä korjuuketjua kustannustehokkaammaksi korjuuvaihtoehdoksi erityisesti silloin, kun leimikon rungon keskikoko on pieni, hehtaari- ja leimikkokohtaiset hakkuukertymät ovat alhaisia ja metsäkuljetusmatka on lyhyt. Suomessa on nykyisin käytössä runsaat sata korjuria, joista yli puolet on pääosin ainespuun korjuussa ja vajaa puolet energiapuun korjuussa.
Korjureiden lukumäärä lisääntynee lähitulevaisuudessa. Muutaman vuoden päästä korjureita voi olla aines- ja energiapuunkorjuussa jopa 200-300 Suomessa. Tämän kehitysennusteen taustalla ovat seuraavat tekijät:
Puunkorjuussa haetaan kustannustehokkuutta sekä leimikko- että koneyritystasolla. Hakkuiden rakennemuutos asettaa uusia vaatimuksia korjuukalustolle. Metsäkoneyrityskentän muuttuessa koneyritysten koko kasvaa ja laajavastuinen urakointi lisääntyy. Muutokset luovat mahdollisuuden monipuolistaa metsäkoneyritysten konekalustoa.
Korjureita ja niiden työmenetelmiä ja työn organisointia kehittämällä korjureiden kilpailukykyä on mahdollista edelleen parantaa. Yksi kehityssuunta korjureiden kehittämisessä voi olla niiden monikäyttöisyyden lisääminen siten, että samalla peruskoneella tehdään yhdellä käyntikerralla työmaalla useampia työlajeja.
Oheismateriaali:
Tiedote 10 2008 Teho 1 2008 karha
Katsaus 23 Korjuri pienläpimittaisen kokopuun korjuussa
Raportti 200 Korjurit ainespuun korjuussa