Talousmetsien luonnonhoidon raportointi on mahdollista hakkuukonetietoon perustuvalla luontokohteiden säilymisen todentamis- ja tunnistamismenetelmällä. Metsätehossa toteutettiin menetelmän automatisoinnin pilottiversio, joka osoittautui toimivaksi. Tulosten perusteella pääosa ennalta tunnetuista luontokohteista rajataan korjuun ulkopuolelle jo suunnitteluvaiheessa.
Monet luontokohteet jätetään hakkuiden yhteydessä täysin käsittelemättä, kun taas joillakin luontokohteilla on mahdollista tehdä varovaista käsittelyä. Metsätehossa aiemmin kehitetyllä todentamis- ja tunnistamismenetelmällä voidaan todentaa, että ennalta tunnettuja luontokohteita ei ole käsitelty. Lisäksi menetelmällä voidaan tunnistaa potentiaalisia luontokohteita. Menetelmä perustuu hakkuukoneen sijaintitiedosta tuotettuihin hakkuukuvioiden rajauksiin ja niiden käsittelemättömiin alueisiin sekä avoimiin metsä-, luonto- ja maastotietoaineistoihin.
Tässä työssä toteutettiin luontokohteiden säilymisen todentamis- ja tunnistamismenetelmän automatisoinnin pilottiversio. Menetelmää testattiin aineistolla, joka sisälsi 266 maastotarkastettua poistumakuviota Keski-Suomesta eri metsäyhtiöiltä. Tuloksia tulkittiin ilmakuvien avulla. Tulosten perusteella pääosa ennalta tunnetuista luontokohteista oli rajattu korjuukohteiden ulkopuolelle jo suunnitteluvaiheessa. Hakkuukuvioiden ja luontokohteiden rajaukset sivusivat toisiaan melko usein, vaikka kohteet olivat ilmakuvassa käsittelemättömiä. Tämä aiheutui rajausten epätarkkuuksista. Jatkossa tilanne oletettavasti paranee, erityisesti kun hakkuulaitteen sijaintitieto yleistyy.
Potentiaalisia luontokohteita tunnistettiin melko paljon. Niiden yksityiskohtaiset luontoarvot eivät ilmene käytetyistä aineistoista, mutta kohteiden tunnettujen luonnonpiirteiden perusteella ne joka tapauksessa täydentävät talousmetsän luonnonhoitoa. Osa säästöpuuryhmistä tunnistetaan potentiaalisiksi luontokohteiksi, koska niitä ei voida varmuudella tunnistaa ilman erillistä hakkuukoneen kuljettajan korjuun aikana tekemää merkintää hakkuukonetietoon.
Työssä kuvattua menetelmää voidaan käyttää jo nykyisellään hakkuun yhteydessä mm. puunkorjuun laadun raportoinnissa todentamaan luontokohteiden säilymistä. Osittaisen käsittelyn, kuten luonnonpiirteet säilyttävien poimintahakkuiden todentamista ei voida automatisoida nykyisillä aineistoilla. Menetelmän avulla ei myöskään voida ottaa kantaa luontokohteilla toteutettujen käsittelyjen asianmukaisuuteen, koska siihen tarvittaisiin selkeästi määritellyt, kohdetyyppikohtaiset käsittelykriteerit.
Julkaisut
Lisätietoja
erikoistutkija Kirsi Riekki
[email protected]
puh. 040 660 7802
Metsäteho Oy