EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten linjausten mukaisesti Suomessa on tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen selontekona eduskunnalle antamassa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että vuonna 2020 puupolttoaineiden primäärikäyttö Suomessa on 93-97 terawattituntia (TWh), josta metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu yhteensä 12 miljoonaa kiintokuutiometriä eli noin 24 TWh.
Työ- ja elinkeinoministeriön osarahoittamassa ja Metsäteho Oy:n sekä Pöyry Energy Oy:n yhteisesti toteuttamassa selvityksessä Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella tarkasteltuna. Lisäksi selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon kalustoa ja työvoimaa laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttöä lisättäisiin voimakkaasti.
Selvityksen tulosten perusteella puupolttoaineiden tarjonta ja kysyntä mahdollistavat Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritetyn kasvutavoitteen saavuttamisen, sillä tehdyn selvityksen Perusskenaariossa arvioitiin metsähakkeen käyttömahdol-lisuudeksi jopa 27 TWh vuonna 2020. Tämän mahdollisuuden toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin erittäin voimakasta panostusta koko metsähakkeen tuotantoketjuun, sillä puupolttoaineiden kilpailukyky energiantuotannossa ei nykyiselläänkään ole selvityksen mukaan riittävällä tasolla tavoitellun kasvun saavuttamiseksi. Lisäksi kotimaisten ainespuun hakkuumäärien sekä metsäteollisuuden tuotannon tulisi säilyä nykytasolla.
Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat selvityksen mukaan merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamiselle vuonna 2020. Jos metsähakkeen tuotanto ja käyttö olisivat 25-30 TWh Suomessa vuonna 2020, kalustoa eli työkoneita ja autoja tarvittaisiin 1 900-2 200 yksikköä. Tämä tarkoittaisi 530-630 miljoonan euron investointeja tuotantokalustoon. Vastaavasti työvoimatarve olisi 3 400-4 000 koneen- ja autonkuljettajaa ja 4 200-5 100 henkilötyövuotta sisältäen välilliset työvoimatarpeet.
Selvityksessä havaittiin myös, että kasvihuonekaasujen päästöoikeuden hinnalla on voimakas vaikutus puupolttoaineiden kilpailukykyyn ja sitä kautta energialaitosten puupolttoaineiden saatavuuteen. Nykyisellä päästöoikeuden hintatasolla (10 €/t CO2) puupolttoainevolyymien kasvattaminen on äärimmäisen vaikeaa. Puupolttoaineiden käytön voimakas lisääminen edellyttäisi yli 25 €/t CO2 päästöoikeuden hintatasoa, joka selvityksen tekijöiden mukaan ei lähivuosina näytä todennäköiseltä. Päästökaupan vaikutus puupolttoaineiden käytön lisäämisessä kohdistuu erityisesti kalleimpiin puupolttoainejakeisiin, eli pienpuuhun ja kantoihin.
Ottaen huomioon metsähakkeen tuotantoketjun tarvitsemat suuret resurssit ja metsähakkeen vallitseva heikohko kilpailukyky voidaan selvityksen mukaan arvioida, että metsähakkeen todennäköinen käyttö kehittyisi maksimissaan 20 TWh:n tasolle Suomessa vuonna 2020. Näin ollen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteutus edellyttäisi selvityksen mukaan välittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi. Tällaisia olisivat:
- Yksityismetsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuuden varmistaminen.
- Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen.
- Metsähakkeen tuotannon tulee olla kiinnostava työlaji kone- ja autoyrittäjille.
- Sovellettavien ohjausmekanismien tulisi olla pitkäjänteisiä ja riittävän kannustavia.
- Toimialan T&K-toimintaan pitää panostaa.
- Kemera-tuki tai muu tukimuoto nuorista metsistä korjatulle energiapuulle tulee turvata.
Jos halutaan saavuttaa metsähakkeen korkeat käyttötavoitteet,
kantojen energiakäytön on kasvettava merkittävästi lähivuosina.
Oheismateriaali:
Tuloskalvosarja 2009 09 Puupolttoaineiden saatavuus ja kaytto
Tuloskalvosarja 2009 10 Metsahakkeen tuotannon resurssitarve
Lisätietoja:
Perttu Lahtinen, Pöyry Energy Oy
Puh. 010 332 4343
perttu.lahtinen(at)poyry.com
Juha Elo, Pöyry Energy Oy
Puh. 010 332 4760
juha.elo(at)poyry.com
Aimo Aalto, työ- ja elinkeinoministeriö
Puh. 010 606 4793
aimo.aalto(at)tem.fi