Metsänhoidon koneellistamisprojektissa kuvataan alan tavoitetila vuodelle 2015 sekä tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Projektin rahoitukseen osallistuu Metsätehon osakkaiden lisäksi maa- ja metsätalousministeriö.
Metsänhoitotyöt on tehty pitkään melko vakiintunein miesvaltaisin menetelmin eikä puunkorjuun kaltaiseen tuottavuuskehitykseen ole ylletty. Metsänhoitotöiden koneellistuminen on ollut hidasta ja keskittynyt lähinnä metsäteollisuusyritysten ja suurten metsätalousyritysten maille. Huolimatta eräistä uusista ja melko lupaavista ratkaisuista on kilpailevia kone- ja laiteratkaisuja edelleen niukasti. Metsänhoidon koneellistamisessa on tarpeen hakea selkeää kehityshyppäystä, jolla voidaan alentaa metsänhoidon kustannuksia sekä toisaalta turvata työvoiman riittävyys ja saatavuus.
Metsätehon vetämässä Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K-ohjelma -projektissa kuvataan metsänhoidon koneellistamisen tavoitetila – visio 2015 sekä tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Tavoitteena on aktivoida kone- ja laitevalmistusta ja viitoittaa kehityspolku ja -askeleet, joilla koneellistamista saadaan tehokkaasti eteenpäin.
Työssä hyödynnetään laajasti eri yhteistyötahojen asiantuntemusta. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. Metsätehon osakkaat, kone- ja laitevalmistajat, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, maa- ja metsätalousministeriö, Teknillinen korkeakoulu ja Skogforsk. MMM osallistuu myös hankkeen rahoitukseen.
Projektin tulokset valmistuvat 30.6.2009 mennessä.
Serlachiuksen istutuskoneella päästiin 1980-luvulla jopa 900 – 1000 taimen käyttötuntituotokseen.
Lisätietoja:
Markus Strandström, Metsäteho Oy
Puh. 040 571 3893
markus.strandstrom(at)metsateho.fi