Raskaan liikenteen päästöille on asetettu useita, jopa kymmenien prosenttien vähennystavoitteita sekä Euroopan unionissa että Suomessa. Päästöjen vähentämiseksi on jo useita keinoja, joista osa tulee sääntelyn määräämänä ja osa ajoneuvo-, perävaunu- ja päällirakennevalmistajien kehittäminä.
Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin potentiaalisia päästövähennyskeinoja puutavarayhdistelmissä ja niiden vaikutuksia kuljetusyrityksen kustannuksiin. Päästövähennyskeinoja selvitettiin kirjallisuuden sekä ajoneuvo-, perävaunu- ja päällirakentajien haastatteluilla. Varsinaisiin kustannustarkasteluihin valittiin keinoja, jotka 1) vähentävät selvästi polttoaineen kulutusta ja/tai CO2-päästöjä, 2) eivät ole vielä yleisessä käytössä (alle 50 %:ssa puutavarayhdistelmistä) ja 3) joista on riittävät kustannustiedot.
Kustannusvertailuun valikoitui kymmenen päästövähennyskeinoa:
- Kustannustehokkaimmaksi päästövähennyskeinoksi osoittautui 84-tonninen HCT-yhdistelmä (kustannussäästö 8,0 % kuljetettua kuutiota kohden, kun vertailukohteena on 76-tonninen puutavarayhdistelmä). HCT-yhdistelmä oli myös yksi parhaista CO2-päästövähennyskeinoista (7,7 %:n säästö ajettua tonnikilometriä kohden).
- Toiseksi kustannustehokkain päästövähennyskeino oli 69-tonninen biokaasuyhdistelmä (kustannussäästö 2,8 %; apupolttoaineena käytettävän dieselin kulutusta ei otettu huomioon).
- Rengaspaineen seurantajärjestelmän arvioitiin vähentävän merkittävästi päästöjä (8,1 %). Polttoaineen kulutus laskee selvästi, jolloin kuljetuskustannuksissakin saavutetaan 2,7 %:n säästö.
- Dieselin bio-osuuden nosto 34 %:iin vähentää merkittävästi päästöjä (6,9 %), mutta samalla kustannukset nousevat tämänhetkisen arvion mukaan 7,6 %.
- Parempi rengasvalinta vähentää päästöjä 5,1 % ja kuljetuskustannuksissakin on pieni säästö (0,6 %).
Muilla tarkastelluilla keinoilla (kaadettavat ja niputettavat pankot, sivuhelmat ja ennakoiva vakionopeudensäädin) vaikutus päästöihin jäi alle 5 %:n. Ko. keinot tuovat kuitenkin myös kustannussäästöjä (0,3–2,7 %, kun ko. keinojen vaikutuksia ajoneuvojen omapainoihin ei otettu huomioon).
Laskelmissa käytettiin Tilastokeskuksen Polttoaineluokitus 2021 -julkaisussa esittämiä päästökertoimia, joka on 100-prosenttisesti uusiutuvalle dieselille selvästi korkeampi kuin nykyisin käytössä olevalle dieselille. Tästä syystä uusiutuvalla dieselillä ajavalla yhdistelmällä on laskelmissa huomattavasti suuremmat päästöt (31,4 %:n kasvu). Uusiutuvan dieselin käyttö lisää myös kustannuksia 5,9 %. Biokaasuyhdistelmällä päästökerroin on ilmoitettu samaksi kuin nykyisellä dieselillä, jolloin päästöt nousevat 12,9 %. Uusiutuvan dieselin ja biokaasun jakelijat ilmoittavat ko. polttoaineiden elinkaarenaikaisten päästöjen olevan 90 % pienemmät kuin dieselillä. Eri ratkaisuiden vertailuissa käytettävien päästökertoimien valinta onkin keskeisessä roolissa myöhemmin tehtävissä laskelmissa.
Vertailussa ei otettu huomioon eri päästövähennyskeinojen hyödyntämistä yhtä aikaa samassa yhdistelmässä, vaikka tämä olisikin useassa tapauksessa mahdollista. Muina jatkotutkimustarpeina tunnistettiin myös:
- vastaavat kustannustarkastelut puunkorjuun päästövähennyskeinoille
- laskelmien ulkopuolelle jääneiden päästövähennyskeinojen vertailu (esim. erilaiset aerodynaamiset ratkaisut)
- tuloillaan olevien päästövähennyskeinojen (täyssähkö- ja vetykuorma-autot sekä sähköpolttoaineet) tarkastelut
Metsätehon tuloskalvosarja on tiivistelmä Elina Juntusen pro gradu -tutkielmasta.
Julkaisut
Lisätietoja
erikoistutkija Pirjo Venäläinen
[email protected]
puh. 040 8214 942
Metsäteho Oy