Tuhkan sisältämien raskasmetallien mahdollisia haittoja ei riittävästi tunneta. Varsinkin Cd on erittäin myrkyllinen aine. Tuhkassa se on enimmäkseen oksidina (CdO) ja säilyy maastossa pitkään liukenemattomassa muodossa tuhkan pH:ta nostavan vaikutuksen ja oksidimuodon hidasliukoisuuden takia. Metsämaan sienet ja bakteerit hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat siten karikkeeseen sekä humukseen sitoutuneet ravinteet kasvien käyttöön. Metsämaan mikrobit ovat tottuneet toimimaan happamassa ympäristössä, sillä Suomessa metsämaan humuksen luontainen pH on n. 4. Tuhka on emäksistä ja nostaa humuksen pH:ta 1 – 2 yksikköä levitysmäärästä riippuen.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pöly- ja itsekovetetun puuntuhkan eri annostustasojen välitöntä vaikutusta metsämaan humuskerroksen mikrobitoimintaan sekä kadmiumin haitallisuutta humuskerroksen mikrobitoiminnalle. Kokeet tehtiin Muhoksella kahdella ravinteisuudeltaan erilaisella kasvupaikalla, jotka olivat kuivan kankaan (ECT, variksenmarja-kanervatyyppi) ja tuoreen kankaan (VMT, puolukka-mustikkatyyppi) metsiköt.
Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla