Tutkimuksessa selvitettiin Arbonaut Oy:n ja Metsäteho Oy:n yhteistyönä simuloimalla parannetun hakkuukoneen sijaintitiedon hyödyntämistä kaukokartoitukseen perustuvan metsäinventoinnin opetusaineistona. Tutkimustulosten mukaan simuloitu puiden sijaintitieto tarkentaa kuviokohtaisten puustotunnusten estimointia päätehakkuukohteilla. Kokonaisuudessaan tutkimus parantaa merkittävästi hakkuukonetiedon käytettävyyttä kaukokartoituksen referenssiaineistona ja tuo esiin hakkuukoneen tärkeyttä tiedonkeruun välineenä.
Tutkimuksessa selvitettiin laskennallisesti simuloimalla parannellun hakkuukoneen puukohtaisen sijaintitiedon käyttöä kaukokartoituksen opetusaineistona uudistuskypsien metsien osalta. Puun paikannustarkkuus on yksittäisenä tekijänä merkittävin hakkuukoneaineiston käyttökelpoisuuteen kaukokartoituspohjaisen puustotulkinnan opetusaineistona vaikuttava asia. Tässä työssä puiden sijainnit perustuivat hakkuukoneen tallentamiin satelliittipaikannettuihin sijainteihin, joita korjattiin simuloimalla puiden sijainnit koneen etusektorille, ajourien ympärille. Simulointi tehtiin käyttäen tietoja hakkuukoneen mallista ja toteutuneista kouran suunnan ja etäisyyden jakaumista.
Tutkimusaineisto sisälsi 166 kuusivaltaista avohakkuukuviota Etelä-Suomesta, jotka hakattiin vuosina 2015–2016. Hakattujen runkojen ominaisuustiedot tuotettiin hakkuukoneen tallentamien runkotietojen pohjalta, ja hakattujen kuvioiden summatiedot laskettiin edelleen runkotiedoista. Hakatuille kuvioille muodostettiin simuloimalla koealoja, joiden koot olivat 254, 509, 763 ja 1018 m2. Koealojen puustotiedot laskettiin hakkuukonetiedon perusteella, ja koealoille määritettiin kaukokartoituspiirteet. Ennustemalleilla saatiin riippuvuudet koealojen kaukokartoituspiirteiden ja puustotietojen välille, ja mallien hyvyyttä arvioitiin vertaamalla kuviotasolle ennustettuja ja toteutuneita puustotietoja.
Puustotunnusten estimointitarkkuus parani keskimäärin 1–2 prosenttiyksikköä (RMSE), kun mallinnusaineistoon lisättiin hakkuukoneella mitattuja koealoja. Simuloitujen sijaintien käyttö pienensi keskivirhettä edelleen noin prosenttiyksikön. Sijaintitarkkuus vaikuttaa erityisesti puulajeittaisten tunnusten ja jakaumien estimointitarkkuuksiin. Laskennallisesti simuloimalla parannellun hakkuukoneen puukohtaisen sijaintitiedon käyttö parantaa merkittävästi aineiston käytettävyyttä kaukokartoituksen opetusaineistona. Puukohtaisia sijainteja on kuitenkin joko korjattava laskennallisesti, tai yksittäisen puun paikannustarkkuutta on muutoin parannettava, jotta hakkuukoneaineisto olisi käyttökelpoista opetusaineistona.
Mikäli puukohtaista sijaintitarkkaa hakkuukoneiden keräämään aineistoa olisi saatavilla suuria määriä, ja se voitaisiin yhdistää leimikon perustietoihin, voitaisiin mallinnuksessa normaalien laser- ja ilmakuvapiirteiden ohella hyödyntää muita kasvupaikkaa kuvaavia tietoja. Tulevaisuudessa käytössä voi olla hakkuun yhteydessä tuotettu puukartta poistetusta tai jäljelle jäävästä puustosta, mikä luo mahdollisuuksia hakkuukoneella kerätyn tiedon laajamittaisemmalle käytölle myös muissa kuin päätehakkuuikäisissä metsissä.
Lue lisää
Metsätehon tuloskalvosarja 5/2019: Hakkuukonetiedosta simuloidut puun sijainnit kaukokartoituksen opetusaineistona
Muuta aiheeseen liittyvää
- Metsätehon tiedote 6/2019: Hakkuukonetietoa voi hyödyntää laserkeilauksen opetusaineistona
Lisätietoja
Timo Melkas, puh. 040 709 2901
Kirsi Riekki, puh. 040 660 7802
[email protected]
Metsäteho Oy