Metsiemme suurin kestävä hakkuumahdollisuus seuraavalla 10-vuotiskaudella on VMI10:n tulosten perusteella 72,1 milj. m3/v. Turvemaiden osuus siitä on 12,3 milj. m3/v ja on arvioitu, että nykyään tuosta määrästä hakataan alle puolet. Suuri osa turvemaametsien pinta-alasta on ensiharvennusvaiheessa. Puuston jatkokehityksen kannalta on olennaista, että harvennukset tulevat tehdyksi, mutta niissä on myös merkittävästi puuta sekä teollisuus- että energiakäyttöön.
Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon yhteisrahoitteisessa tutkimuksessa selvitettiin turvemaiden ensiharvennuspotentiaalia ja kohteiden ominaisuuksia puunkorjuun kannalta. Ensiharvennusmetsien metsänhoidollinen hakkuupotentiaali on lähivuosina noin 4,5 milj. m3/v, kun otetaan kertyneet harvennusrästit huomioon. Lisäksi energiapuun hakkuumahdollisuudet olisivat enimmillään 2,4 milj. m3/v kokopuuta.
Puolet ainespuun hakkuupotentiaalista on mäntyä, 39 % koivua ja loput kuusta. Hakkuumahdollisuudet painottuvat Pohjanmaalle, Lappiin ja Pohjois-Karjalaan.
Turvemaiden olosuhteet vastaavat korjuukertymän osalta varsin hyvin kivennäismaiden leimikoita, mutta rungon keskikoko on jonkin verran pienempi. Suurin haaste on turvemaan heikko kantavuus sulan maan aikaan. Kantavuusongelmaan on esitelty hiljattain uusia korjuuteknisiä ratkaisuja, mutta jatkokehittelyäkin tarvitaan. Myös uusilla toimintamalleilla, esimerkiksi kohteiden tarkemmalla kantavuusluokittelulla voidaan parantaa merkittävästi puunkorjuuedellytyksiä nykytasosta.
Oheismateriaali:
Katsaus 32 Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali
Lisätietoja:
Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy
Puh. 040 582 1610
etunimi.sukunimi(at)metsateho.fi
Jouni Bergroth, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Puh. 020 741 6601
etunimi.sukunimi(at)skal.fi
Antti Ihalainen, Metsäntutkimuslaitos
Puh. 010 211 2163
etunimi.sukunimi(at)metla.fi