Suurin osa puusta kuljetetaan suoraan metsästä metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin ja energialaitoksiin. Käyttöpaikkojen ulkopuolisille puuterminaaleille ja kuormauspaikoille on kuitenkin lukuisia käyttötarpeita. Yleistyvien kelirikkokausien ja hyönteistuholain vaatimusten takia puuta siirretään tienvarsivarastoista parempien tieyhteyksien varteen. Energiapuun haketus ja muu laadunhallinta toteutetaan yhä useammin paremmin kontrolloitavassa terminaaliympäristössä. Terminaalit auttavat energiapuu- ja kuljetusyrityksiä tasaamaan henkilöstö- ja kalustoresurssiensa käyttöä ja parantamaan toimitusvarmuutta puunkäytön huippukaudella. Tuotanto- ja voimalaitosten pihaterminaaleilla on rajalliset kasvumahdollisuudet.
Metsäteho Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) toteuttamassa hankkeessa tutkittiin Kaakkois-Suomen puuterminaalitoiminnan nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia. Hanke toteutettiin osana Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa. Hankkeessa tunnistettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella yli 130 puun käyttöpaikan ulkopuolista terminaalia tai kuormauspaikkaa. Näistä suuri osa on pieniä, usein epäsäännöllisesti käytettäviä ainespuun välivarastoja. Alueella on lisäksi useita isoja, oman henkilöstön ja kaluston omaavia terminaaleja.
Alueen metsä-, energia- ja kuljetusyritykset tunnistivat hankkeen aikana useita alueita, joilla olisi tarvetta uudelle puuterminaalille tai yhteiskäyttöiselle välivarastolle. Alueen kunnissa on puolestaan hyvä tarjonta valmiiksi kaavoitetuista teollisuus- ja varastoalueista, joten alueidentarjonnan ja kysynnän kohtaaminen on tärkeä kehityskohde. Lisäksi alueen terminaalitoiminnan kehityskohteina nousivat esille mm. terminaaliyrittäjyyden ja terminaalien kehittämishankkeiden tukeminen sekä terminaalien ympäristönäkökohtien kehittäminen. Erilaiset yhteistyömallit koettiin tärkeinä kannattavan ja tehokkaan terminaalitoiminnan synnyttämisessä. Esimerkiksi energia- ja ainespuun yhteisterminaalilla voidaan saavuttaa jopa yli 14 %:n säästöt terminaalikustannuksissa.
Hankkeessa tutkittiin edellytyksiä puun rautatieterminaalille, joka sijoittuisi Kouvolan kehittyvälle RRT-alueelle. Puuterminaalille voi olla edellytykset Venäjän-tuontipuun osalta, varsinkin tuontivolyymien kasvaessa. Terminaalin käyttö mahdollistaisi suuremmat puujunat, jotka toisivat säästöjä paremman vaunukierron kautta.
Hankkeen yhtenä tarkastelukohteena olivat nyt kokeiluvaiheessa olevat HCT-kuljetukset ja niiden vaikutukset terminaalien käyttöön. 84-tonniset HCT-yhdistelmiä liikennöi metsästä lähtien. Tätä suurempia HCT-yhdistelmiä voi helposti hyödyntää terminaalien ja/tai tehtaiden välisissä kuljetuksissa. Kaakkois-Suomessa tehtaiden välillä liikennöivätkin jo 94-tonninen puutavarayhdistelmä ja 85-tonninen hakeyhdistelmä. Terminaalien välisessä liikenteessä HCT-yhdistelmien on arvioitu tuovan säästöjä jopa yli 15 % logistiikkakustannuksissa ja yli 20 % polttoaineen kulutuksessa. Mikäli HCT-kuljetusketjussa on tarpeen tehdä siirtokuormaus metsäautosta, logistiikka on suunniteltava tarkoin, jottei terminaalivaihe merkittävästi vähennä HCT-yhdistelmän tuomia kustannushyötyjä. LUT:n toteuttamassa simuloinnissa selkeästi tunnistettiin useita HCT-terminaalien sijaintipaikkoja, jotka varmistaisivat HCT-ketjun kustannustehokkuuden.
Hankkeen internetsivu ja tulokset:
www.metsateho.fi/terminaali
Lisätietoja:
Pirjo Venäläinen
[email protected]
040 8214 942
