Evon kahden pienen ruskeavetisen järven valuma-alueille (11 – 19 % pinta-alasta) levitettiin itsekovettunutta tuhkaa keskimäärin 6 400 kg hehtaarille. Tässä raportissa käsitellään muutoksia kasvillisuuden ja maaperän ravinne- sekä raskasmetallipitoisuuksissa viiden vuoden ajalta tuhkalevityksen jälkeen. Tavoitteena oli raskasmetallien liikkuvuuden selvittäminen koko ekosysteemissä metsistä Nimettömän ja Tavilammen järviin. Raportissa esitetyt tulokset liittyvät siten läheisesti vesistövaikutuksia käsittelevään aiemmin julkaistuun raporttiin (Tulonen ym. 2003). Tuhkalannoituksen jälkeen pintamaan tai pintaturpeen pH nousi keskimäärin 1,5 yksikköä päätyen viiden vuoden jälkeen pH-tasolle 6,0-6,5. Kangasmailla keskimäärin 13 ja turvemailla 31 alkuaineen kokonaispitoisuudet (44 tutkitusta) nousivat lannoituksen jälkeen. Kalsiumin ja magnesiumin vaihtuvat pitoisuudet nousivat 4-5-kertaisiksi, kaliumin noin kaksinkertaisiksi lannoitetuilla näytealoilla.
Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin