Juurikäävän aiheuttaman tyvilahon riskikartoitus Suomessa ja täsmätorjunta metsikkötasolla (TyviTuho) -hankkeen (2021-2024) tavoitteina oli kehittää uusi menetelmä juurikäävän täsmälliseen torjuntaan metsikkötasolla sekä tuottaa tarkkaa tietoa juurikäävän levinneisyydestä Suomessa soveltaen hakkuukoneiden tuottamaa tietovirtaa ja muuta paikkatietoa.
Hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hanke toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Hanke on päättynyt ja sen loppuraportti sekä toimintasuositukset on julkaistu syksyllä 2024.
Hankkeen tulokset
Juurikääpä on levinnyt jo laajalle Suomessa, joten torjuntakeinojen käyttöä olisi edistettävä pikaisesti. Riskikohteiden tunnistamiseksi tarvitaan uutta ja parempaa tietoa. Hankkeessa osoitettiin, että hakkuukoneiden tuottamaa tietoa voidaan käyttää suunniteltaessa kustannustehokkaita tapoja tunnistaa juurikääpäesiintymiä. Sen avulla on mahdollista saada ajantasaista ja tarkkaa tietoa juurikäävän leviämisestä. Tämä tieto voi tukea sekä juurikäävän hillintä- ja sopeutumistoimien että kestävän metsänhoidon suunnittelua.
Metsäteho kehitti hankkeessa hakkuukoneen runkokohtaiseen mittaus- ja katkontatietoon perustuvan menetelmän kuusitukkirunkojen tyvilahon automaattiseksi havaitsemiseksi. Luonnonvarakeskuksessa luotiin kuusenjuurikääpäisen metsikön uudistamisen suunnittelun tueksi laskennallinen menetelmä, jossa lahotiedon perusteella kuusenjuurikäävän saastuttamiksi todettuihin metsikön osiin istutetaan muuta puulajia kuin kuusta. Luonnonvarakeskus teki myös maisematason analyysin puulajivalintojen optimoimiseksi uudistamisessa kuusimetsäalueella, jossa osa metsiköistä on kuusenjuurikäävän saastuttamia. Lisäksi tuotettiin avoimiin puusto- ja kasvupaikkatietoihin, metsän käsittelyhistoriaa kuvaaviin muuttujiin sekä hakkuukoneaineistoihin perustuva tilastollinen malli tyvilahon esiintymistodennäköisyydelle siellä, missä lahotilanteesta ei ole vielä tietoa. Malliin perustuen Luonnonvarakeskus on julkaissut juurikäävän riskikartan.
Tavoitteena oli myös luoda pelisäännöt lahotiedon saattamiseksi laajasti hyödynnettäväksi ja Suomen metsäkeskukseen jaettavaksi. Tätä varten laadittiin lahotiedon käyttötapauskuvaukset, joihin metsäalan toimijoita pyydettiin antamaan näkemyksensä. Johtopäätös kuitenkin oli, että eri syistä lahotietoa ei voida jakaa täysin avoimesti, eikä myöskään sen rajoitettu jakaminen Metsäkeskuksen kautta ole mahdollista mm. nykyisen metsätietolain vuoksi. Metsäkeskuksen tavoitteena oli lahotiedon jakamiseen perustuva neuvonta- ja viestintäkonsepti, joka nojaisi käytäntöön saatavaan lahotietoon sekä siihen pohjautuviin menetelmiin. Koska lahotiedon jakeluun ei löydetty edellytyksiä, hankkeen viestinnässä sekä koulutus- ja neuvontamateriaaleissa keskityttiin lahotiedon tunnettavuuden edistämiseen.
Puunkorjuun, metsänhoidon ja metsäpalveluiden toiminnoissa lahotiedon hyödyntäminen nähdään tärkeänä kehityskohteena. Tieto juurikäävän esiintymisestä korjuukohteella voitaisiin välittää metsänomistajalle heti hakkuun jälkeen. Tieto voitaisiin esittää puukohtaisina sijainteina tai mikrokuviointiin perustuvana paikkatietona sovelluksissa tai kartoilla. Kehitetty lahontulkintamenetelmä sekä hakkuukoneiden tarkkuuspaikannus antavat tähän hyvät mahdollisuudet.
Lahotiedon jakamisesta käydyn keskustelun pohjalta ilmeni tarve juurikäävän esiintymistä kuvaavien karttojen pilotoinnille. Metsäteho toteuttikin lahokarttojen muodostuksen hankkeen ulkopuolisena työnä. Lahokartat ovat ladattavissa täältä. Lahokarttojen päivittämisestä uuteen hakkuukonedataan perustuen päätetään erikseen.
Julkaisut
TyviTuho-hankkeen loppuraportti (pdf 2,0 Mt) 14.11.2024
TyviTuho-hankkeen toimintasuositukset (pdf 0,5 Mt) 14.11.2024
Metsätehon tyvilahokartat 14.11.2024
Luonnonvarakeskuksen hankesivu
Metsäkeskuksen hankesivu
Rahoittajat
