Tutkimuksessa selvitettiin, miten ajourapuut voidaan tunnistaa tarkasti hakkuukoneen keräämästä hakkuukertymätiedosta ja kuinka hyvin ajouran puusto kuvaa koko kuvion puustoa ennen hakkuuta. Puomin kulmaan ja pituuteen perustuva menetelmä tunnisti ajouran puut tarkimmin, kun taas pelkkään puomin kulmaan nojaava menetelmä oli selvästi epätarkempi. Ajourien sijainnilla on kuitenkin väliä: tutkituilla kuvioillaajourat oli avattu järjestään harvempiin ja pienipuustoisempiin kohtiin kuin kuvio keskimäärin, mikä voi vinouttaa puustoarviota.
Ensiharvennuksissa avataan ajourat, jotka kattavat tyypillisesti 15–20 % kuvion pinta-alasta. Nykyaikaiset hakkuukoneet tallentavat jokaisesta kaadetusta puusta tarkat mitta- ja paikkatiedot GNSS-paikannuksen ja puomianturien ansiosta. Tätä ajourilta jo kertyvää tietoa voitaisiin hyödyntää ensiharvennuskuvion puuston, kuten runkoluvun, pohjapinta-alan ja läpimittajakauman, arvioinnissa ilman erillistä maastomittausta. Ajourapuiden tunnistamiseen on useita eri menetelmiä. Metsätehon tutkimuksessa vertailtiin kolmea tunnistusmenetelmää sekä selvitettiin, kuinka hyvin ajouran puusto edustaa koko kuvion puustoa.
Puomin kulmaan ja pituuteen perustuva menetelmä tuotti tarkimmat runkolukuarviot kaikilla seitsemällä kuviolla, eikä sen tarkkuus riipu koneen paikannustarkkuudesta. Myös ajouran keskilinjan puskurivyöhykkeeseen perustuva menetelmä toimi hyvin ja oli tuloksiltaan vakaa eri kuvioiden välillä. Sen sijaan pelkkään puomin kulmaan perustuva menetelmä oli selvästi epätarkin. Ajouraverkon sijainnin vaikutusta selvittänyt osa paljasti myös, että kahdella kuviolla runkoluku vaihteli jopa yli 100 runkoa hehtaarilla ja pohjapinta-ala lähes 2 m² hehtaarilla. Huomionarvoista on, että kaikilla seitsemällä tutkitulla kuviolla toteutuneet ajourat oli avattu keskimääräistä harvempiin ja pienipuustoisempiin kohtiin, mikä viittaa siihen, että ajouria saatetaan käytännössä ohjata luontaisiin aukkoihin tai puustoltaan harvempiin kohtiin.
Tulokset osoittavat, että hakkuukonedataan perustuva ajouraotanta on käyttökelpoinen ja kustannustehokas tapa arvioida ensiharvennuskuvion puustoa, sillä tarvittava tieto kertyy jo hakkuun yhteydessä eikä vaadi erillistä maastoinventointia. Arvion luotettavuus riippuu kuitenkin sekä käytetystä tunnistusmenetelmästä että kuvion puuston tilajaosta, erityisesti epätasaisissa tai vaihtelevissa kuvioissa ajouran puusto ei aina anna edustavaa kuvaa koko alueesta.
Julkaisut
Tarvainen R., Riekki K., Ovaskainen H., Kärhä K., Malinen J. (2026). Strip-road tree identification and stand structure estimation using harvester data. Silva Fennica vol. 60 no. 3, article id 26021. https://doi.org/10.14214/sf.26021
Lisätietoja
tutkija Riku Tarvainen
[email protected]
puh. 044 276 6596
Metsäteho Oy
Rahoittajat
