Metsäteho tutki nk. vyöhykeharvennusmenetelmän vaikutusta harvennushakkuun tuottavuuteen. Vyöhykeharvennusmenetelmän ideana on tehostaa koneellista hakkuutyötä alentamalla harvennusvoimakkuutta kuormaimen maksimiulottuvuudelta koneen sivuilta. Tämä lyhentää puiden keskimääräistä ottoetäisyyttä. Lisäksi menetelmässä jätetään ensiharvennuksessa ajourien väliin käsittelemätön vyöhyke, johon ajoura avataan vasta toisessa harvennuksessa.
Toisessa harvennuksessa ei harvenneta enää ensiharvennuksessa avatun ajouran varsia, sillä ne on harvennettu jo ensiharvennuksessa myöhemmän harvennuksen jälkeiseen tavoitetiheyteen.
Tutkimuksessa tehtiin hakkuututkimuksia kokeneiden kuljettajien toimesta hakkuukonesimulaattorilla, sillä sen ympäristö mahdollisti tutkimusasetelman mukaisten korjuuolosuhteiden luomisen. Vertailtavina harvennusmenetelminä olivat:
- perinteinen harvennus 20 metrin ajourauravälillä (kontrollimenetelmä)
- vyöhykeharvennus 24 metrin ajouravälillä
- vyöhykeharvennus 30 metrin ajouravälillä.
Vyöhykeharvennusmenetelmä kasvatti hakkuutyön tuottavuutta ensiharvennuksessa 7–8 % ja toisessa harvennuksessa 8–10 %.
Menetelmän ideana on myös, että samoja hakkuu-uria ei käytetä toisessa harvennuksessa enää uudestaan, jolloin vältetään ylimääräistä maaperän painumista. Lisäksi ensiharvennuksessa harvennettu alue saattaa alkaa taimettumaan luontaisesti sopivilla kohteilla, jolloin alikasvoksen hyödyntämisvaihtoehdot voivat tulla kysymykseen metsän jatkokehityksessä. Vyöhykeharvennusmenetelmän muuna etuna nähdään monimuotoisuustekijöiden kasvu ensiharvennusvaiheessa jätettävän käsittelemätön vyöhykkeen myötä.
Julkaisu
Lisätietoja
erikoistutkija Heikki Ovaskainen
[email protected]
puh. 050 300 6188
Metsäteho Oy