Metsätalousinsinööriopiskelijat Hanna Partanen ja Erkki Laimio Hämeen ammattikorkeakoulusta kokosivat Metsäteho Oy:n kanssa keskeisimpiä työturvallisuuteen ja työn sujuvuuteen liittyviä ohjeita opasvideoiksi raivaussahauksesta ja taimien istutuksesta.
Koneellisen metsänistutuksen ja taimikonhoidon pullonkaulat ja kehityskohteet Suomessa
Kyselytutkimuksessa selvitettiin eri asiantuntijaryhmien näkemyksiä, miksi koneellisen työn osuus metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa ei ole lisääntynyt odotetusti ja miten työmääriä voitaisiin lisätä.
Koneellisten metsänhoitotöiden haasteet kartoitettiin
Kyselytutkimuksessa selvitettiin asiantuntijaryhmien näkemyksiä, miksi koneellisen työn osuus metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa ei ole lisääntynyt odotetusti ja miten työmääriä voitaisiin lisätä.
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Koneellisen metsänistutuksen tavoitteeksi on asetettu 30 % kokonaisistutuspinta-alasta vuonna 2015 ja 35 % kokonaisistutuspinta-alasta vuonna 2020. Tutkimuksessa selvitettiin koneellisen metsänistutuksen nykytila Suomessa: millä kalustolla koneistutusta tehdään, mitkä ovat vuotuiset koneistutustyömäärät, minkälaisilla työmailla koneistutusta tehdään ja miten koneistutusketju on organisoitu. Lisäksi tutkimuksessa etsittiin keinoja tehostaa koneellista metsänistutusta Suomessa.
Kohti jatkuvatoimista koneistusta
Suomen biotalousklusterin, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n Effibre-tutkimusohjelmassa selvitettiin koneellisen istutuksen tämänhetkinen työvoimantarve ja kustannuskilpailukyky metsurityöhön verrattuna. Lisäksi ohjelmassa etsittiin koneelliseen istutukseen uusia ratkaisuja ja sovelluksia, jotka mahdollistaisivat istutustyön eri vaiheiden automatisointia. Teknisinä ratkaisuina tutkittiin konenäön soveltuvuutta hyvän istutuskohdan valinnassa, ja lisäksi vertailtiin jo toteutettujen istutuskoneiden erilaisia toimintaperiaatteita sekä toteutuskelpoisia istutuskonekonsepteja. Kustannuslaskelmin vertailtiin taimipakkausvaihtoehtoja koneelliseen istutukseen.