Tutkimuksessa tarkasteltiin pieniläpimittaisen, rinnankorkeusläpimitaltaan < 10 cm:n, kokopuun korjuuta energiapuukorjurilla ja perinteisellä hakkuukone – kuormatraktori-korjuuketjulla. Tutkimuksessa laadittiin ajanmenekkimallit korjurille ja korjuuketjulle pieniläpimittaisen kokopuun korjuuseen, verrattiin kokopuun korjuukustannuksia korjurilla ja korjuuketjulla sekä pyrittiin löytämään keinoja entistä kustannustehokkaampaan kokopuun korjuuseen. Tässä katsauksessa esitetään tutkimuksen päätulokset.
Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus
Uusissa metsänhoitosuosituksissa männyn yhtenä kasvatusvaihtoehtona on intensiivikasvatus, jossa laadultaan huonon tai keskinkertaisen männikön laatua parannetaan tekemällä ensiharvennus voimakkaana laatuharvennuksena. Tällöin leimikkoon jää kasvamaan noin 700 runkoa hehtaarille, kun normaalissa ensiharvennuksessa jää 900 -1 000 runkoa hehtaarille. Tässä katsauksessa tarkastellaan, mitkä ovat olleet korjuuolot ensiharvennusmänniköissä 2000-luvulla ja miten korjuuolot ja -kustannukset muuttuvat, kun harvennusvoimakkuutta nostetaan ja ensiharvennusmännikössä tehdään voimakas laatuharvennus.
Puutavaran mittauksen tutkimus- ja kehitysohjelma
Metsäteho on laatinut yhdessä osakkaidensa kanssa näkemyksen siitä, mihin puutavaran mittauksessa pyritään lähivuosina. Lähtökohtana ovat puun jalostuksen ja toimintaprosessien kehittämisen asettamat vaatimukset puun määrän ja laadun hallinnalle sekä uusien teknologioiden antamat mahdollisuudet. Vision toteuttaminen edellyttää tutkimustietoa uuden teknologian hyödyntämisen perustaksi sekä aktiivista tuotekehitystä. Tässä katsauksessa kuvataan vision saavuttamisen kannalta keskeisimmät T&K-tehtävät.
Metsänhoito vuonna 2005
Metsänhoidon tilasto seuraa vuotuisia hakkuupinta-aloja sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden työmääriä ja kustannuksia.
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2005
Puunkorjuun yksikkökustannukset kasvoivat 8,4 ja puutavaran kaukokuljetuksen 4,6 prosenttia verrattuna vuoden 2004 vastaavaan tilastoon. Puunkorjuussa harvennushakkuiden osuus kasvoi 3,5 %-yksikköä. Eri kuljetusmuotojen suhteelliset osuudet kuljetusmäärästä pysyivät lähes ennallaan.
Alikasvoksen vaikutukset ensiharvennuspuun korjuuseen
Metsäteho selvitti alikasvoksen ja sen ennakkoraivaustapojen vaikutuksia talvi- ja kesäaikaisen ensiharvennuspuun korjuun tuottavuuteen, kustannuksiin ja korjuujälkeen. Tutkimuksessa oli mukana neljä erilaista raivaustapaa. Lisäksi puuta korjattiin raivaamattomilta koealoilta. Tässä katsauksessa kuvataan, milloin ja miten ennakkoraivaus on taloudellisesti kannattavaa tehdä, kun puuta korjataan ensiharvennusmänniköstä talvella ja kesällä.
Puutavaran raideliikenteen kustannuksiin näkyvyyttä
Raideliikenne vapautuu kilpailulle vuoden 2007 alusta tavaraliikenteen osalta. Tällöin on odotettavissa uusia rautatieyrityksiä erityisesti raskaisiin metsäteollisuuden kuljetuksiin. Toimintaedellytysten kartoittamiseksi tarvitaan kustannustietoutta eri tuotteiden kuljetuskustannuksista. Raiderahtiliikenteen toimintaa simuloivalla mallilla saadaan selville tarkasteltavien kohteiden – kuljetustapahtumien ja niiden yhdistelmien – kustannukset. Samalla voidaan tarkastella kustannusrakenteita ja tehdä herkkyysanalyysejä.
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi
Opas on tarkoitettu hakkuukoneen kuljettajalle harvennusvoimakkuuden seurannan avuksi.
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Huomioi oppaan ilmestymisajanohta. Opas ei ole tilattavissa paperisena.
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Väli-Suomi
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Väli-Suomi-Suomi Huomioi oppaan ilmestymisajanohta. Opas ei ole tilattavissa paperisena.