Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutuhkan vaikutusta maan ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksiin, puuston ravinnetilaan ja kasvuun sekä puu- ja turvetuhkan vaikutusta metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin. Aineisto kerättiin 30:lta Metlan vuosina 1946 – 1998 perustamilta tuhkalannoituskokeelta, joista 20 tutkimusmetsikköä sijaitsi suo-ojitusalueilla, 5 metsikköä metsitetyllä suopellolla ja 5 metsikköä kangasmaalla. Kokeissa käytetyt puutuhka-annokset vaihtelivat välillä 0,5 – 100 t/ha ja turvetuhka-annokset välillä 5 – 100 t/ha. Useimmissa tapauksissa tuhka oli pölymäistä irtotuhkaa, neljällä kokeella mukana olivat myös itsekovetettu ja rakeistettu puutuhka.
Lue lisää...Metsätehon raportti
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Hankkeessa selvitettiin energiapuun ja pienikokoisen ainespuun hakkuussa käytettävien koneiden teknistä ja taloudellista käyttökelpoisuutta. Tutkimus toteutettiin maastotutkimuksena männikössä ja sekametsikössä. Kaikki koneet työskentelivät samoilla työmailla. Hakkuun jälkeen tutkittiin metsäkuljetusta koko korjuuketjun kustannusten selvittämiseksi.
Joukkohakkuuharvesteri osoittautui tuottavuudeltaan paremmaksi kuin kaatokasauskoneet. Tuottavuusero oli joukkohakkuuharvesterin eduksi 25-50 %. Joukkohakkuuharvesterilla joukkokarsittu energiapuu tai erilleen hakattu energia- ja ainespuu oli myös kustannuksiltaan edullisinta.
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Lue lisää...Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
Tutkimus tuhkalannoituksen vaikutuksista kuusen sienijuurisymbioosiin to-teutettiin kenttäkokeena Evolla ja kontrolloiduissa kasvatusolosuhteissa mikrokosmoskokeena Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella. Tuhkalannoituksen ohella tutkittiin typpilannoituksen vaikutuksia yhdessä tuhkan kanssa ja erikseen.
Sekä kenttä- että mikrokosmoskokeessa tuhka nosti humuksen pH:ta. Kent-täkokeessa 3 kk lannoituksen jälkeen humuksen pH oli kohonnut 0,5 ja vuoden kuluttua 1,5 pH-yksikköä. Mikrokosmoskokeessa pH kohosi noin 3 pH-yksikköä.
Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
Lue lisää...Pinomittaus ajoneuvossa
Pinomittaus ajoneuvossa on nykyisin yleisesti käytetty menetelmä erityisesti pienten hankinta- ja käteiskauppapuuerien tehdasmittauksessa. Mitattavien tehdasmittauserien lukumäärän perusteella se lienee valtamenetelmä. Ajoneuvokuormassa olevan kuitupuunipun tilavuuden toteamisessa pinomittauksen käyttö vähenee ajan myötä kehittyneempien menetelmien tieltä. Kuitenkin sitä tarvitaan vastaisuudessa erityisesti sellaisilla kuitupuuta käyttävillä tuotantolaitoksilla, joissa pienten tehdasmittauserien osuus on suuri. Lisäksi pinomittausta tullaan käyttämään tekniikaltaan kehittyneempien mittausmenetelmien varamenetelmänä ja osittain muuten hankalasti mitattavien puutavaraerien määrän toteamisessa.
Lue lisää...Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus
Vaikkakin suojavyöhykkeitä on tutkittu paljon, ovat tutkimukset tähän asti keskittyneet metsänkäsittelyn haitallisten vesistövaikutusten toteamiseen ja suojavyöhykkeen leveyden merkitykseen. Tämän takia selkeää tutkimustietoa siitä, minkälaisia puron eri osien tai eri purojen suojavyöhykkeiden tulisi olla, löytyy niukasti. Myös sellaiset tutkimukset puuttuvat, joissa tutkittaisiin suojavyöhykkeen laadun vaikutuksia koko vesistön mittakaavassa. Suojavyöhykkeiden suunnittelua vaikeuttaa se, että suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vaikuttaa useisiin erilaisiin ja eri tavoin toimiviin seikkoihin. Tarkoituksena on ottaa huomioon vaihettumisvyöhykkeenä toimiva ja täten lajirikas rantametsä, ihmistoiminnan takia voimakkaasti uhanalaistunut puroyhteisö ja hakkuun seurauksena vesistöihin ajautuvien ravinteiden alajuoksua rehevöittävä vaikutus. Keskeisessä asemassa on yleensä veden laatuun vaikuttavat seikat, mutta suojavyöhykkeitä suunniteltaessa tärkeää on pohtia mitä suojavyöhykkeellä oletetaan eri tilanteissa saavutettavan (Barling & Moore 1994). Se, minkä levyisiä suojavyöhykkeitä ja minkälaisia metsänhoitotoimenpiteitä suojavyöhykkeillä eri tilanteissa mahdollisesti tehtäisiin, vaatii siis jatkopohdintoja ja tutkimuksia.
Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus
Lue lisää...Korjuujäljen mittauksen kehittäminen
Kasvatushakkuun hyvä korjuujälki edesauttaa puuston määrällistä ja laadul-lista kehittymistä. Sen varmistamiseksi seurataan korjuujäljen tasoa ja kehitystä erilaisin menetelmin. Mitä korkeammat tarkkuusvaatimukset seurantamenetelmille asetetaan, sitä peittävämpi näytteenottotapa on tarpeen, ääritapauksena totaalimittaus. Tasapainoilu rutiinin vaatiman työpanoksen ja tulosten tarkkuuden välillä on koettu vaikeasti hallittavaksi. Muun muassa tästä syystä on lähdetty etsimään vaihtoehtoisia lähestymistapoja korjuujäl-jen laadunvarmistukseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää korjuujäljen mittausta sekä tutkia tilastollisen laadunvalvonnan soveltamismahdollisuuksia.
Korjuujäljen mittauksen kehittäminen
Lue lisää...Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista
Tässä työssä tutkittiin ravinteiden ja raskasmetallien vapautumista erilaisista tuhkalannoitteista (pölytuhka, itsekovetettu tuhka, rakeistettu tuhka) kahdessa kenttäkokeessa. Ensimmäisessä työssä suo- ja kivennäismaametsistä kolme ja viisi vuotta tuhkalannoituksen jälkeen kerättyjen tuhkarakeiden ainepitoisuuksia verrattiin rakeiden lähtöpitoisuuksiin. Toisessa kokeessa selvitettiin tuhkalannoituksen vaikutus ainejäännöksiin rehevän ja karun suon pintaturpeessa (0-10 cm) eri aikoina lannoituksen jälkeen.Tässä työssä tutkittiin ravinteiden ja raskasmetallien vapautumista erilaisista tuhkalannoitteista (pölytuhka, itsekovetettu tuhka, rakeistettu tuhka) kahdessa kenttäkokeessa. Ensimmäisessä työssä suo- ja kivennäismaametsistä kolme ja viisi vuotta tuhkalannoituksen jälkeen kerättyjen tuhkarakeiden ainepitoisuuksia verrattiin rakeiden lähtöpitoisuuksiin. Toisessa kokeessa selvitettiin tuhkalannoituksen vaikutus ainejäännöksiin rehevän ja karun suon pintaturpeessa (0-10 cm) eri aikoina lannoituksen jälkeen.
Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista
Lue lisää...Koneellinen metsänistutus vuonna 2003
Tutkimuksessa selvitettiin tiedot istutuskäytössä olevista koneyksiköistä, urakanantajista ja käytön laajuudesta. Tutkimus toteutettiin istutuskoneyrittäjille tehtynä puhelinhaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin neljäätoista istutuskoneyrittäjää, joilla oli käytössään yhteensä kuusitoista istutuskonetta.
Istutuskoneiden valmistajien ja maahantuojien (TTS Forest Oy, Partek Forest Oy Ab ja Lännen Tehtaat Oy) antamien tietojen mukaan Suomeen on toimitettu 10 Bräcke-, 2 EcoPlanter-, 4 Lännen FP-160- ja 2 Ilves-merkkistä istutuskonetta. Käytössä olleet istutuskoneet oli valmistettu vuosina 1994-2003. Peruskoneina oli kaivukoneita, hakkuukoneita sekä metsätraktoreita.
Koneellinen metsänistutus vuonna 2003
Lue lisää...Raakapuukuljetusten kelirikkohaittojen vähentäminen
Kelirikosta metsätaloudelle aiheutuvat lisäkustannukset koko maassa ovat suuruusluokaltaan 100 milj. euroa/v, josta yleisten teiden osuus on arviolta 65 milj. euroa/v. Lisäkustannukset koostuvat puutavaran ylimääräisestä varastoinnista ja siitä johtuvista laatumenetyksistä sekä puukorjuu- ja autokuljetuskaluston käytön epätasaisuudesta. Lisäkustannusten laskennan lähtökohtana olivat uuden kuljetusmahdollisuuden (kelirikonaikaisen) tuomat hyödyt. Hyödyt realisoituvat, kun puutoimitusten lisäämiselle kelirikkoaikana saadaan riittävä varmuus. Se edellyttää selkeää sitoutumista kelirikon poistoon yksittäisten kohteiden korjausten sijaan.
Raakapuukuljetusten kelirikkohaittojen vähentäminen
Lue lisää...Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki
Tutkimuksessa tarkasteltiin Metsänmittauksen tehostaminen -hankkeessa kehitetyn uuden mittauslaitteen, laserrelaskoopin, mittaustarkkuutta sekä mittauksen ajanmenekkiä. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta uuden teknologian ja menetelmien avulla. Tarkkuus- ja ajanmenekkitutkimukset tehtiin laserrelaskoopin toisella kehitysversiolla. Tulokset pätevät pääosin myös laitteen viimeisimpään, III prototyyppiin. Puun läpimitan mittaus perustuu relaskooppiperiaatteeseen, jossa etäisyys mitataan laserilla. Läpimitan voi mitata vapaasti valittavalta korkeudelta. Puun pituuden mittaus perustuu kulma- ja etäisyysmittauksiin. Puutunnusten ja puiden sijaintien mittaaminen onnistuu laserrelaskoopilla koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Laserrelaskooppi koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta leveydeltään säädettävästä relaskoopin hahlosta, elektronisesta kompassista sekä kaltevuusmittarista. Laitteen arvioimiseksi tutkittiin mittaustarkkuutta, mittauksen ajanmenekkiä sekä käytettävyyttä. Laserrelaskoopin tarkkuutta tutkittiin läpimitan, pituuden, suunnan ja etäisyyden mittauksissa. Lisäksi tarkasteltiin koealoille laskettuja tilavuuksia.
Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki
Lue lisää...- « Edellinen sivu
- 1
- …
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- …
- 24
- Seuraava sivu »