SkogForsk ja Metsäteho Oy ovat selvittäneet Ruotsin ja Suomen puuhuollon kustannuksia vuosilta 1992 – 1996. Metsäteho on vastannut Suomen osalta tietojen keruusta ja osallistunut laskentamallin määrittelyyn. Hankkeen vetäjänä on toiminut fil. maist. Assar Johansson SkogForskista. SkogForskin tavoitteena on ollut kehittää Ruotsin omien puukustannustietojen keruuta ja menetelmää kansainvälisten vertailujen laatimista varten. Suomen aineiston kokoamisessa on tukeuduttu olemassaoleviin Metsätehon ja Metlan tilastojen sekä Metsäteollisuus ry:n ja Tilastokeskuksen palkkatilastojen tietoihin.
Tuhkahankkeen väliraportit vuodelta 1997
Tuhkahankkeen tarkoituksena on kehittää tuhkan käsittely- ja levitysketjua sekä selvittää ympäristövaikutuksia, jotta voidaan perustella tuhkan metsänparannusaineena käytön hyödyt, kustannukset ja haitattomuus. Hankkeen osaprojekteja ovat tuhkan itsekovetus, levitys, analysointi, ympäristövaikutukset, hyöty- ja kustannustarkastelu sekä tiedottaminen ja markkinointi ja kansainvälinen yhteistyö. Ympäristövaikutustutkimuksissa osaprojekteja ovat vesistövaikutukset, huuhtoutumisselvitykset, metsävaikutukset, vaikutukset mykorritsoihin, mikrobistomuutokset ja kaasupäästöt.
Hankkeen väliraporteissa kerrotaan vuoden 1997 aikana aloitetuista tutkimuksista ja saaduista tuloksista. Tämä raportti sisältää kustakin projektista väliraportin.
Kumppanuus puuhuollon alihankinnassa
Tutkimuksen taustalla on erityisesti hakkuun koneellistumisen myötä lisääntynyt puunkorjuun urakointitehtävien monimutkaisuus ja kasvaneet laatu- ja ympäristövaatimukset. Myös Metsätehon osakasyritysten huoli puuhuollon yrittäjätoiminnan tilasta, tulevaisuudesta ja imagosta on vaikuttanut tutkimuksen suorittamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko alan yrittäjätoimintaa kehittää soveltamalla järjestelmällisesti kumppanuuden periaatteita.
Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan
Hankkeessa tutkittiin varastolahon esiintymistä puutavarassa, jota kaadettaessa kantokäsittely oli tehty harmaaorvakkasientä sisältävällä ”Rotstop”-valmisteella. Tutkimuksen kohteina olivat kuusi- ja mäntysahatukit, kuusivaneritukit sekä kuusi- ja mäntykuitupuu.
Kesäaikaisissa hakkuissa Etelä-Suomessa suositellaan kuusen ja männyn kantojen käsittelyä joko urealiuoksella tai harmaaorvakkavalmisteella (”Rotstop”, Kemira Agro OY). Harmaaorvakkasieni (Phlebiopsis gigantea) estää juurikääpätartunnan kantoihin eikä leviä kasvaviin puihin, mutta on yleinen ja tehokas havupuutavaran lahottaja. Koneellisen kantokäsittelyn yhteydessä orvakan itiöitä joutuu katkaistun rungon tyveen. Niitä saattaa levitä myös rungon muihin osiin hakkuukoneen sahan laipasta sekä rullien aiheuttamista kuoren vaurioista.
Säästöpuut, luontokohteet ja alikasvosryhmät metsänuudistamisessa
Säästöpuuryhmiä, luontokohteita ja alikasvosryhmiä on metsänuudistamisen yhteydessä ryhdytty jättämään uudistusaloille. Uusi metsänuudistamiskäytäntö ei perustu yksityiskohtaiseen tutkimustietoon, vaan ainoastaan suuntaa-antaviin asiantuntijanäkemyksiin eri menettelyjen hyödyistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten säästöpuuryhmät, luontokohteet ja alikasvosryhmät olivat selvinneet päätehakkuun aiheuttamasta olosuhdemuutoksesta muutamien hakkuita seuranneiden vuosien aikana. Erityispaino oli säästöpuuryhmien puiden pystyssä säilymisen seurannassa, mutta myös koko uudistusaloille säästetyn puuston tilavuuden ja taloudellisen arvon selvittämisessä. Säästöpuuryhmien puiden puuluokat, keski-ikä ja monimuotoisuus selvitettiin erikseen. Kaikkien kolmen puustoryhmän puiden elinvoimaisuus arvioitiin erityisellä kuntoluokituksella. Lähes kaikki tulokset laskettiin puulajeittain. Tiedot uudistusalojen sisältämästä maapuiden määrästä saatiin erityisiltä maapuiden arviointilinjoilta.
Säästöpuu, luontokohteet ja alikasvosryhmät metsänuudistamisessa
Tuhkahankkeen väliseminaari 1998
Tuhkahankkeen tarkoituksena on kehittää tuhkan käsittely- ja levitysketjua sekä selvittää ympäristövaikutuksia, jotta voidaan perustella tuhkan metsänparannusaineena käytön hyödyt, kustannukset ja haitattomuus. Hankkeen osaprojekteja ovat tuhkan itsekovetus, levitys, analysointi, ympäristövaikutukset, hyöty- ja kustannustarkastelu sekä tiedottaminen ja markkinointi ja kansainvälinen yhteistyö. Ympäristövaikutustutkimuksissa osaprojekteja ovat vesistövaikutukset, huuhtoutumisselvitykset, metsävaikutukset, vaikutukset mykorritsoihin, mikrobistomuutokset ja kaasupäästöt.
Hankkeen väliseminaarin tarkoituksena oli tiedottaa hankkeen edistymisestä ja saaduista tuloksista. Tämä raportti sisältää seminaarissa pidettyjen esitysten tiivistelmät.
Tukkien korjuu- ja käsittelyvauriot
Raportti on yhteenveto Metsätehossa vuosina 1980-97 tehdyistä tukkien vaurioitumista tai muuta arvonalentumista käsitelleistä tutkimuksista. Aihetta lähestyttiin siten, että saatiin kokonaiskäsitys raaka-aineessa eri vaiheessa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta lopputuotteeseen.
Tukkeihin tulee vaurioita ja vikoja kaadossa, katkonnassa ja karsinnassa. Seuraavia vikojen aiheuttajia ovat kuljetukset, varastointi ja käsittely sahalla, jossa erityisesti vaurioiden kannalta merkittäviä ovat tukkilajittelu ja kuorinta. Viimeisenä vaurioiden aiheuttajana on sahatavaran kuivaus.
Tyvilahoa sisältävän kuusen määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet sellun raaka-aineena
Tutkimuksessa selvitettiin tyvilahoa sisältävän kuusen määrä sekä vastaanotetun puun määrätilastoista että seurannalla Etelä-Suomessa. Lahon laatu (lahoamisaste ja lahon aiheuttajat) tutkittiin mittaamalla ja luokittelemalla tienvarteen ajettuja, käyttötarkoituksen mukaan lajiteltuja lahopuupinoja hakkuutyömailla.
Tyvilahoa sisältävää kuusta oli Etelä-Suomessa 4,0 % kaikesta hakatusta puutavarasta ja 6,9 % kuusesta, mikä merkitsee, että esim. vuonna 1996 lahovikaista kuusta hakattiin alueelta runsas 600 000 m3. Lahopuun määrästä runsas 4/5 täytti sellupuun laatuvaatimukset. Lahopuuosuuksissa (lahon osuus kaikesta kuusesta) oli suurta alueittaista vaihtelua. Suhteellisesti eniten lahoa oli etelärannikolla ja vähiten Savossa.
Tyvilahoa sisältävän kuusen määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet sellun raaka-aineena
Tukin ja rungon arvon laskentaohjelmiston kuvaus
Tukin ja rungon arvon laskevalle ohjelmalle, Tarvolle, annetaan lähtötietoina rungon kolmiulotteinen kuvaus, joka sisältää oksatiedot ja pinnan geometriatiedot. Rungosta tehdyille tai tehtäväksi ehdotettaville tukeille lasketaan kokonaisarvo sydäntavarain hintojen ja lauta- sekä sivutuotesaantojen mukaan. Tukeille määritetään sahausluokka pääasiassa minimiläpimittaan perustuen. Tukin sahaus simuloidaan käyttäen sahausluokalle määritettyä asetetta. Sahauksessa syntyvät sydäntavarakappaleet laadutetaan käyttäjän valitsemien oksakriteereiden mukaan laatuluokkiin ja tukin arvo lasketaan käyttäjän antamilla sahatavaran arvoilla. Sydäntavaran laadutus perustuu NT-laatuihin, BS-lujuuslaatuihin ja yleistettyihin tuotelaatuihin. Lautasaannot ovat kokemusperäiset ja niiden laatu perustuu sydäntavaran ulkopintojen laatuun. Hake, puru ja kuori lasketaan kokonaissaantoihin ja -arvoihin.
Leimikoiden apteerausvaihtoehtojen optimointi – esitutkimus
Puuraaka-aineen tehokas kohdistaminen tuotantolaitoksille ja tuotteisiin on ratkaisevaa metsäteollisuuden logistiikassa. Kuljetuksen ohjaus on jo keskitettyä, ja hakkuukoneapteerauksen, tietoliikenteen ja -järjestelmien kehittyminen mahdollistavat myös korjuun kokonaisemman ja samalla yksityiskohtaisemman hallinnan. Uudet toimintamallit perustuvat osaltaan myös aiempaa laajempaan optimointimatematiikan hyödyntämiseen.
Tässä esitutkimusluonteisessa osaprojektissa selvitettiin käytettävissä olevien matemaattisten ratkaisutapojen soveltuvuutta leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen hallintaan. Hankkeessa selvitettiin laskennallisilla kokeilla ns. Column generation -tyyppisen lähestymistavan toimivuutta tukkijakauman ohjauksessa. Laskentayksiköinä olivat runkoluokat ja niistä koostuva runkolukusarja. Lisäksi esitettiin matemaattisessa muodossa lineaarista ohjelmointia soveltavan mallin yhtälörakenne. Saman tyyppinen laskentamenetelmä on käytössä metsäteollisuudessa paperirullien tilausten mukaisessa leikkaamisessa (trimmauksessa) asiakaskohtaisiin leveyksiin.
